Jatkuva kasvatus käytännössä.

Hyvä hinta hankintatukille laatuun nähden. Kelpaa monissa tapauksissa vain selluksi. Tukin tekniset viat , sopimattomat mitat ja  sinistyminen pudottavat  tukit helposti kuitulaatuun. Kun ammattitaito ei riitä laadun huomioimiseen,  tukkikasa sisältää sopimattomia mittoja ja puut ovat kaukokuljetettavissa jo sinistyneinä kelirikon jälkeen on hullua maksaa niistä huippuhintoja. Hankntapuiden lähikuljetukset tahtovat venähtää viimeisille lumille ja routa ehtiä sulaa metsäteiltä. Teiden kuivumista odotellessa tukit ehtivät saada sinistä sävyä ja muuttuvat käyttökelvottomiksi  sahapuiksi. Kelpaavat kyllä kotitarvepuiksi ,mutta sahalle niitä on turha tarjota.

”se ero johtuu siitä että teollisuus arvostaa pystyvarastoa ja omaa logistiikkaa enemmän kuin hankinnan tuottamaa tienvarsivarastoa.”  AJ. 

Konsernien oma logistiikka on melko olematonta, ja reppufirmat metsässä hakkaa vuokrattua metsää,  ulkopuoliset toimijat vastaavat tienvarsivaraston purkamisesta. Vapaus on kuin Suomi-filmin uitto soutajilla.

Ostajan ääntä pitävä ”Suorittava” haluaisi lisätä sopimukseen muutamia tärkeitä kohtia. Nauhoittajalle tehtävä on käynyt raskaaksi, ja hän haluaa pitää itsensä tarpeellisena.

Ero tukin hinnassa hankinnan ja pystykaupan välillä on noin 30 euroa motilta, eli hankintapuusta ei haluta maksaa  edes pystypuun hintaa kun on himo propsin alehintaan.  No , kysehän  on reilusta ja avoimesta kaupankäynnistä, jota yhtiöt korostavat.

Jatkuvasta kasvatuksesta, tapani- myrsky kuritti silloisia metsiäni melko ankarasti, edellinen omistaja oli laiskasti harventanut, ja harvennutin ne kaikki juuri ennen myrskyä. Suuri osa meni aukoksi, osasta tuli juuri tälläisiä jk:n siirtymävaiheen metsiä, eli pohjapinta ala oli varmaan alle lakirajan, isoja puita kuitenkin reilusti siementuotantoa varten. Olinkin melko varma, että nämä paremmin säilyneet kuviot olisivat saaneet jatkaa jatkuvan kasvatuksen opein. Toisin kävi, jatkuvat tuuli- ja hyönteistuhot kurittivat puustoa toistuvasti, ja vain noin 10 % taimettui. Kun vertasi myrskyn tekemiin aukkoihin, jotka istutettiin kuuselle heti, reilu 10 vuoden vierekkäinen vertailu jaksottaisen kanssa sai vakuuttumaan, että jatkuva sopii vain harvoille paikoille, eikä oikein minun rahapussilleni. Hakkuutin nuo pari vuotta sitten paljaaksi, mutta heinittymisen takia taitaa olla työläimpiä uudistettavia, vaikka tuoretta kangasta vaan ovat. Jk. hakkuita olen kyllä jokusia teettänyt senkin jälkeen, mutta märemmillä jo osaksi taimettuneilla kuvioilla, lähinnä sen takia, että FSC:ssä kun olen, pitää erikoishakkuita olla muistaakseni 5 %.

Olen opiskellut jk:ta ja huonoksi yleismenetelmäksi todennut. Ei pärjää yleensä talousvertailussa tasaikäiselle metsänkasvatukselle.

Tuo on taas sitä eu hömppää. Miten ne jk metsät saa taimettumaan jos maaperä on sellainen ettei taimettumista tapahdu. Taas tulee suojelualueen ympärille lievemmän suojelun alue jossa rajoittunut metsänkasvatus.