Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,491 - 13,500 (kaikkiaan 15,383)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Timppa Timppa

    Et taida Jovain  tietää, että jokainen puu alkaa kasvaa siemenestä.  Jos hakkaan puun, eikä sen jälkeen ala kasvaa uutta, niin alkaa tuottamaton aika.

    Olen käynyt katsomassa erilaisia jatkuvan kasvatuksen metsiä.  Niissä olen nähnyt juuri sen tuottamattomuuden.  Jos poiminnan sijaan sama puumäärä hakattaisiin aukoksi ja siihen istutettaisiin taimet, niin nähtäisiin konkreettisesti ero kuinka taimikko kehittyy voimalla aukossa ja toisaalta suuria taimettumattomia aloja tai kitukasvuisia taimia siellä poimintametsässä.

    Mutta eiväthän oikeat uskovat voi tuollaista tunnustaa.

    mehtäukko

    Jojo…”Myös avohakkuulla on tuottamaton aika…”

    Kyllästyttää tuo lapsellisen jojottelu.Tyyppi ei ole vieläkään ymmärtänyt, että avohakkuun jälkeisen uudistamisen ” maho ajanjakso” on murto-osa jk:n ensin harveikon tuottoon ja sen aiheuttaman taimettumisen tuottamattomaan aikaan. Ja sinä mahona aikana tehdään kuitenkin maanmuokkaus- ja tarvittavat vesitalousparannukset.

    Perko

    Timpan aiemmat kuvaukset niistä   aukotetuista kohteista ja hakkuistaan eivät ole  olleet jatkuvaa kasvatusta koskaan.  Jk  metsässä on olemassa  taimet jo polvenkorkeudella  ja sitä suuremmat puut  johon  hakkuu  sopeutetaan että paras  tuottavuus säilyy.

    Huijareiden ryöstämät   rääseiköt  pitää myyjän ja perillisten nieleskellä   joista Timpan kuvaukset paljolti on  kertonut,  ne eivät ole olleet  metsänkasvatusta millään menetelmällä.    Valtakunnallinen  keskimääräinen kasvu  on noin viis mottia  hehtaarilta  vuodessa johon on  valjastettu    70  vuotta kaikki voimat ja varat.  Niiden  tuottavuus ei riitä  100 € / ha.  Hyviä  oikeanlaisia  jk kohteitakin  on  jos on halua  niihin tutustua.

    Lue  edes se Yrjö Norokorven  MT:ssa   oleva  kuvaus  jatkuvasta kasvatuksesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Norokorven mielipide 10.12.2024.

    ”Hakkuita ei pidä tehdä tavanomaista voimakkaampana hyväkasvuisissa metsissä uudistumisen nopeuttamiseksi. Se voi olla tarpeen vasta, kun siirrytään jatkuvaan kasvatukseen vanhahkoissa metsissä.

    Pelkistäen voi todeta, että jatkuva kasvatus on tukkipuiden harvennusta kypsimmästä päästä. Samalla tehdään kasvutilaa tukkipuuksi kehittyville hyvälaatuisille puille. Säästöpuiksi pitää jättää myös suuria puita sekä huolehtia luontaisten puulajien säilymisestä sekapuustona ja monimuotoisesta lahopuujatkumosta.

    Jos hakkuun jälkeen valtaosa puista on pieniä tai jälki näyttää vajaatuottoiselta rääseiköltä, kyseessä ei ole aito jatkuva kasvatus.”

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/9bf8abb5-33e4-417f-86a0-7363bc5a52e3

    AJ. Tavanomaista voimakkaampi harvennus vanhahkoissa metsissä on juuri se hakkuutapa, jossa suurimmat pettymykset koetaan. Joten parempi tehdä iso aukko kuin pienaukko, jos taimia ei ole valmiina, ja myös silloin jos metsikössä on juurikääpää.

    mehtäukko

    Linkistä:

    ”..Jos hakkuun jälkeen valtaosa puista on pieniä tai jälki näyttää vajaatuottoiselta rääseiköltä, kyseessä ei ole aito jatkuva kasvatus….”   Miksi esiintulleet esimerkit kertovat asian täysin toisin?

    ”…Myöskään pienaukkohakkuu eli niin sanottu jatkuva aukotus ei ole jatkuvaa kasvatusta. Pienaukon voi tehdä esimerkiksi, kun uudistetaan juurikäävän valtaama alue luontaisesti lehtipuille…”         Kuinka se on luontaisesti edes mahdollista?

    Metsuri motokuski

    Tuo on kyllä totta. Norokorpi lähtee siitä että taimettuminen ei ole ongelma. Minusta se on monilla maapohjilla ongelma mutta ei ilmeisesti niillä joissa Norokorpi on liikkunut.

    Jos tuo jk olisi todellisuudessa niin hyvä kun luvataan eikä mitään ongelmia ole niin tuohan olisi maailman paras kasvatusmenetelmä. Pelkää tukkia hakataan 10 – 15 vuoden välein. Mahtavaa.

    mehtäukko

    EDIT

    mehtäukko

    EDIT

    Nostokoukku

    Uteliaisuuttani kysyn, kun ei ole tullut oikein tätä keskustelua seurattua. Ilman sarvia ja hampaita. Oletteko osallistujat ,esim. vaikkapa mehtäukko, laskenut monestikko olette toistaneet neljässä viimeisessä kommentissanne esitetyt asiat näillä 1350 sivulla?

    Husq165R

    Nk, toiston määrä lienee samaa suuruusluokkaa kuin itselläsi ja idolillasi.

Esillä 10 vastausta, 13,491 - 13,500 (kaikkiaan 15,383)