Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,901 - 13,910 (kaikkiaan 14,357)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Asia on kuten KuneKoski tuossa edellä kirjoitti. Laskin tuossa juuri oman Etelä-Suomen pohjoisreunalla olevan kuusivaltaisen päätilani mittaustodistuksiin perustuvan keskimääräisen puuntuotoksen 41 vuoden ajalta M3/ha/v. Tulos oli 7,28 M3, eli koko ajalta 41 x 7,28 =298,48 M3/ha. Tukkiprosentti koko aikana myydystä puusta on ollut 80%. Metsän keskikuutiomäärä/ha oli 41 vuotta sitten 145 M3, nyt 155 M3.

    Perko

    ”Metsän keskikuutiomäärä/ha oli 41 vuotta sitten 145 M3, nyt 155 M3.”   tuo  pitää julkaista  valtakuuna muita uutisia. Oletko kutsunut  median jo?

    PenttiAKHakkinen

    Visakallolla ihan hyvää dataa metsästään. Tuo 41 vuotta kuitenkin vääristää tuloksia. Varsin tarkkaa dataa saa jos hakkuudata on kiertoaika+10 vuotta ajalta. Pari huomiota kuitenkin tein. Tukkiprosentti on iso. Aivankuin harvennushakkuut ja varsinkin ensiharvennukset olisivat vähäisiä. Toisaalta voisi kuvitella, että tuo hakkuu/vuosi 7,28 tulee olemaan suurempi kun laskentadata on kattavasti kiertoajan läpi.

    Minun arvioni on, jos tuo vuosikasvu 7,28 olisi lopullinen, että nollanielu puusto olisi 160-165 m3/ha.

    Mielenkiintoinen tieto on kuitenkin tuo, että Visakallo on pystynyt hakkaamaan metsänsä ”paljaaksi”  20 vuoden kierrolla. VMI n mukaan Suomen metsät paljaaksihakataan n 25 vuoden välein. Tämäkin antaisi viitteitä, että vuosikasvu ja keskimääräinen puusto ovat paljon isompia kuin jototeutunut.

    Visakallo Visakallo

    Mitähän ihmeellistä noissa keskikuutiomäärissä mahtoi Perkon mielestä olla? Aivan normaalia kestävää metsätaloutta on tullut viime vuosikymmenet harjoitettua. – Miten itselläsi on sujunut?

    Visakallo Visakallo

    Pentille vastaan, että kiertoaikainen tukkiprosentti nousee korkeaksi sen takia, että ensiharvennukset tehdään puulajista ja maapohjasta riippuen jo 12-25 vuoden iässä. Samoin 2. ja 3. harvennukset niin, että runkojen järeytyminen ei missään vaiheessa hidastu. Osaltaan samaan suuntaan vaikuttaa kloonikoivuilla 1990 toteutettu peltojen metsitys, jossa puiden kasvu on kieltämättä ollut nopeaa. Nämä koivikot uudistetaan seuraavan viiden vuoden sisällä. Männiköt ja kuusikot on lannoitettu kerran kieroajassa. Tulokseen vaikuttaa ja kiertoaikaista tukkiprosenttia nostaa myös se, että kuusikoiden päätehakkuissa kuutiomäärät ovat 500 motin päälle/ha, ja tukkiprosentti 90-95%.

    PenttiAKHakkinen

    Noissa Visakallon luvuissa ei mikään täsmää. Aivan selvästi kiertoajan läpi oleva puusto/ha ja kasvu ovat paljon isompia. Luulisi, että luokkaa 10 m3/ha ainakin. Hakkuudatalaskenta antaa vääriä tietoja, jos metsän pinta-ala ei ole ollut vakio. Lähemmäs oikeaa tietoa pääset, kun lasket vain tuolle pinta-alalle, mikä on ollut metsänä täydet 41 vuotta.

    Visakallo Visakallo

    Juuri niin olen tehnytkin, että tein laskeman päätilasta, joka on ollut koko tuon ajan omistuksessani. Muut tilat ovat tulleet omistukseeni myöhemmin. Ilmeisesti tuo ero tulee siitä, että olen laskenut mukaan vain ainespuun, joka on myyty yhtiöille, eli kuutioista puuttuu metsään jäävät säästöpuut ja hakkuutähdepuu. Oikaiskaa, jos olen olettanut asian väärin.

    Perko

    Vaikka nuo visan kerrotut ihmeet kuuluis jonnekin muualle sivulle( hän ei  osaa lukea ohjeita.)  Niinpä, edellisen hänen selityksen;  niissä selitys on vain  30%  tuotos ja 70 % on huonolla tai ei ollenkaan.  Länsi-Siperian Skandinavian metsässä on tuohon nähden mahdollista kolminkertaiseen jatkuvaan tuottavuuteen.

    Visakallo Visakallo

    Pentille: Myydyn ainespuun kokonaismäärästä puuttuu viimeisen 20 vuoden aikana energiaksi myyty ranka- ja kokopuu, sekä tietysti latvusmassa ja kannot.

    mehtäukko

    Perkolaisella on kuvissa ”nykyisin jk-menettelyssä” kuva, jossa puusto 33 vuotiasta, 19 senttistä ja 18 metristä kauttaaltaan. Lisäksi alla 28 vuotinen viisimetrinen hieskoivurisukko.

    Kuinka tuo, ja esitetyt ”monikerrokselliset” tampatut alueet kohtaavat uskottavasti?

Esillä 10 vastausta, 13,901 - 13,910 (kaikkiaan 14,357)