Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,241 - 15,250 (kaikkiaan 15,251)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain Jovain

    ”poimimalla, niin niiden paikalla ei kasvaisi yhtään mitään”. Voihan se olla Timpan tai sen naapurin metsässä, mutta  hoidetussa ja vakiintuneessa jk metsässä kasvaa sillä paikalla tuottava jk metsä. Hyvinkin seuraavaa korjuuta odottava tuottava jk metsä. Ei sieltä vaan löydy laskelmia, jotka olisivat tuottavia. Tarjoillaan jopa jaksottaisen kerrannaisia, jaksottaiseen metsänhoitoon kuuluvaa metsänhoitoa, johon verrataan. Olettamuksiin perustuvista hinnoista ja alemmista tuotoista, ties mitä?

    Jovain Jovain

    Täällä tarjoillaan päättyviä kasvuprosentteja myös jk metsille? Eihän tuo 1-2 prosenttia pidä paikkaansa edes päättyvissä jaksottaisen metsissä. Kaadetaan hyvässä kasvukunnossa olevia metsiä, ei edes Visan metsissä?

    Perko

    Männä viikolla Suomen metsiä kiertänyt Metsäkeskuksen ”kasvatusasiantuntija” kertoi, mittauksilla ja tuloksissa ei tasaikäinen ole kertaakaan  ohittanut jk:ta mutta  toisinpäin aina on ollut euroina parempi. Pohdimme yhdessä hetken syytä moiseen;  alunmyynnin pitkittyminen,  myyntipuunhinta, arvokasvun hetkellisyys, tukkikasvun hetkellisyys vain odotuksen lopussa.    Oli muitakin vahvoja tekijää,  että se on ainakin ”kaksipiippuinen juttu”, Mark Twainia  lainaten.

    Kyseessä ei ole mikään yksikertainen summaus, funktio on  melko monimutkainen varsinkin jos  ottaa nopeuden mukaan.

    PS , A J , lankesit visan ansaan ,  hän oli ostanut ne puut ja hoiteli pankinjohtajan  hongikkoa.  Jotkut menot tahtoo unohtaa.

    jupesa

    Lähes joka kerta tasaikäinen voittaa tuloksessa jk-metsänkasvatuksen. Höpöpuhetta suurempi tukin määrä/ha kiertoaikana . Kaikki tulot ja menot pitää ottaa huomioon kussakin tapauksessa. Ei ole mitään ennakkoon päätettyä sääntöä kumpi tapa tuottaa paremmin. Päätehakkuumetsissä yleensä tasaikäinen tapa on ylivoimainen suhteessa jk:n puuhasteluun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ihan turha keskustella, kun ei edes laskennan lähtötiedoista olla samaa mieltä.

    Perko

    Kenelle tuo huomautus?  ” Tiedot” ei  pitäis  muuttua siitä mitä mieltä on.”Yleensä ” ei ole ihan tarkkaa tietoa eikä perustu mihinkään.

    Laskin  niistä visan luvuista hänen pyynnöstään vuosituoton, sen voi katsoa aiemmasta tekstistä. On samoissa kuin ne myöhemmät verottajan  luvut löytyi Hartolasta.  Niin se on; katsastusmies sanoi, en viitsi valehdella jos jarruvalot ei syty, vaikka kuski sanoin; pitäis palaa kun poljen just poljinta.

    Timppa Timppa

    Vielä kerran Perko.   Metsä, jossa kävin oli jk-hakattu metsätieteen tohtorin opeilla.  Enkä siellä Yliopistossa oli koulutuksessa mennyt jotain pieleen. Tohtori ei näemmä tiennyt, että puu kasvaa taimesta.

    Meidän metsässä sama puumäärä olisi hakattu aukoksi.  Oltaisiin saatu parempi kantohinta.  Latvusmassasta saadulla tulolla olisi uudistettu metsö ja meillä olisi 4-metrinen taimikko.

    Metsätalous on hyvin yksinkertaista.  Ei tarvita mitään laskelmia.  Vain oikea puu oikeaan paikkaan.

     

    Makarov

    Käytännössä pitkällä tähtäimellä jos JK:ta harrastettaisiin niin meillä ei kasvaisi kuin kuusta joka paikassa. Omat käytännön  kokemukset ovat sellaisia että jk kuusi ainoastaan toimii ja sekin hyvin rajatuilla maapohjilla. Näyttää kehittyvän näistäkin sekametsissä mihin kuusta alle tulee ajan kanssa sitten puhtaita kuusikoita. Eikä tämä ole suinkaan yllätys koska kuusi on puolivarjopuu ja mänty/koivu valopuita. Sitten on näitä männyn karujen maiden luontaisia uudistamisia mutta ne ei kuulu jkhon ja nehän ovat olleet keino valikoimassa iät ajat

    Visakallo Visakallo

    Perko: ”A J , lankesit visan ansaan ,  hän oli ostanut ne puut ja hoiteli pankinjohtajan  hongikkoa.  Jotkut menot tahtoo unohtaa.”

    Heh, heh, Perko! Sinulta taisi puolestaan unohtua, että metsä on ollut melko hyvä sijoitus 80-luvun alun jälkeen. Summat pysyivät samoina, vaikka markat muuttuivat euroiksi ja mentiin myöhemmin ylikin.

    jupesa

    Yleensä tarkoittaa sitä, että suurimmassaosassa tapauksia mutta ei yllätä että jk-uskovainen palikka ei sitäkään ymmärrä.

Esillä 10 vastausta, 15,241 - 15,250 (kaikkiaan 15,251)