Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,261 - 15,270 (kaikkiaan 15,273)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Siksi kyselen puustopääomien perään, kun ne ovat metsätilastojen mukaan nykyään keskimäärin noin kaksinkertaiset verrattuna sotien jälkeiseen aikaan.

    Puuston suuri tiheys estää luontaista taimettumista, paitsi kuusi voi pärjätä paikoitellen. Puusto joudutaan poistamaan tai harventamaan, jotta saadaan valopuutkin paikalle. Suuret puustopääomat todennäköisesti toimivat samaan tapaan jatkuvassakin mallissa, kun puiden uudistumisbiologia säilyy samana. Uudistuminen vaatii jonkinkokoisen häiriön, jonka seurauksena vanhempia puita kuolee. Pienet häiriöt tuovat kuuset, isommat tuovat valopuut. Periaate ei ole outo vaan aika selkeä, mutta luonnossa on vaihtelua ja välimuotoja, joita voi käyttää hyväksi.

    Jovain Jovain

    Hyvä kysymys, on vastattava sen mukaan, miten metsänhoidon on kokenut. Mitä sitten on lakirajat, metsien tuoton ja metsätilaston kannalta? Pitäisin vääränä lähtökohtana, jos luontainen uudistuminen on tuhottava (pienaukot ja poimintahakkuu), että saadaan riittävästi tilaa valopuille uudistua. Aina on käytetty avohakkuuta ja viljelyä, jos metsä ei syystä tai toisesta uudistu. Saadaan valopuut mukaan ja metsänhoitoon kiertoa. Avohakkuut ovat aina kuuluneet peitteiseen metsänhoitoon?

    Perko

    Tarpeettoman puusto pääoman säilytys metsässä on ainoastaan haitaksi  jos parempi tuottavuus euroina toteutuu  pienemmällä.  Näyttää tyhmyytensä  kun sillä käy riekkumaan.  Kirjoittelevista häiriköistä  ani harva  on perillä miten optimointi lasketaan puun tuotannossa.

    mehtäukko

    Sinä kun et edes tiedä peruskäsitteistä, mikä olet neuvomaan, – no häiriköimään kyllä kun taidot ei muuhun riitä.

    ”Tarpeettoman puuston….” on taas yksi pöljyyden huipennus kokonaisuuden hallinnasta!

    Jovain Jovain

    Erkki Lähde myös on puustopääomansa määritellyt ja perustellut. Jaksottaisen tuottoihin yltävät ja jopa ylittävät.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Avohakkuut ovat aina kuuluneet peitteiseen metsänhoitoon?

    Riippuu keneltä kysyy. Joidenkin mukaan avohakkuun välttäminen on nimenomaan jatkuvan kasvatuksen ydintavoite.

    Perko

    Erityisen  viisastavoite on välttää aukkoa, mikäli haluaa rahallista tuloa  metsänkasvusta. Noita  väittämiä  esitätte ilman numeroita, ovat niitä löyhkääviä ajatuksia.  Se sama toimii suojelualueillakin!   Muualle voi selitellä  muita menettelyjä.

    mehtäukko

    ”… Aina on käytetty avohakkuuta ja viljelyä, jos metsä ei syystä tai toisesta uudistu. Saadaan valopuut mukaan ja metsänhoitoon kiertoa. Avohakkuut ovat aina kuuluneet peitteiseen metsänhoitoon?..”

    Jojolla sentään joku valo aina vilahtaa elon merkiksi, perkolaisen sekamelska haikailla ”rahallista tuloa”, on taas melkoista sarjaa aivopieruja.

    Metsuri motokuski

    ”Avohakkuut ovat aina kuuluneet peitteiseen metsänhoitoon”

    Niinkö se onkin ?

    mehtäukko

    Ei julkisesti. Se ollee Jojon variaatioita, joka on tietysti aatteen vastaista pirunkeksintöineen ja tamppauksineen..!

Esillä 10 vastausta, 15,261 - 15,270 (kaikkiaan 15,273)