› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 16,896 vastausta, 157 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 15,631 - 15,640 (kaikkiaan 16,896)
1 2 3 … 1 563 1 564 1 565 … 1 688 1 689 1 690

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa Timppa 7.11.2025, 23:29

    Kun tarpeeksi kauan katselee huonosti luontaisesti uudistuvaa metsää, niin luulisi hiitamminkin oppivan ymmärtävän, erttä tyurhja on toivoa ihmeitä.

    Sekin kannattaa todeta, että vuosikymmeniä kestäneet typpilasskeumat ovat lisänneet pintakasvuston kasvua, mikä tietysti entisestään heikentää luontaista uudistumista.

    Hyvin yleinen tilanne oli, että mäntykuvion karummat osat yleensä uudistuivat kohtuullisesti, mutta rehevämpiin osiin kasvoi vain jotain pusikkoa.  Kyllä äestys ja kylvö sekä tarvittaessa vielä kuusen istutus on varma.  Kannattavuuden tietää sitten seuraavat puunmyyjät.

    Kuusen uudistamiseksi olisi pitänyut jättää pystyyn n 200 runkoa/ha, mikä tietää niiden mahdollista kuivumista paahteessa.  Joskus katselin hyvin kivisessä maastossa mahdollisuutta kuusen luontaiseen uudistamiseen.  Noudatin vanhaan viisautta.  Jos luonnontaimia ei ole syntynyt, ei niitä synny myöhemminkään.  Istutettiin muokkaamattomaan maahan kuuset ja saatiin syntymään tukikelpoinen taimikko.

     

    Makarov 7.11.2025, 23:56

    Jk on todellisuudessa omatoimisen perehtyneen ihmisen metsänhoito keino jota voi harjoitta niille soveltuville maapohjille pienipiiryeisesti jaksollisen käytännössä ollen pääasiallinen metsänhoito tapa. Pitää tuntea metsänsä ja kuvionsa viimeisen päälle missä se on mahdollista ja vielä mieluusti manuna hakaten jolloin tarkkaan tiedetään mitä poistetaan ja miten taimia varjellaan. Nyky yhteiskunta perustuu tehokkuuteen joka näkyy moto puolellakin. Harva yrittäjä jolla on palkkamiehet pystyy optimi keleillä tulemaan paikalle ja tekemään hakkuun tarvittavalla varovaisuudella. Käytännössä kesähakkuita ei jatkuvassa pysty tekemään lainkaan, ehkä vain hyvin vähän soveltuu kesällä tehtäväksi.

    Jaksollinen on varma kun vain hoitaa metsänsä ajallaan. Hakkuut pystyy tekemään varsin joustavasti satoi tai paistoi, tai oli pimeää tai valoisaa. Hoidetuissa metsissä on poistettavaa määrää ja jäljelle jää laadukkaat tulevaisuuden runsaasti tukkia sisältävät metsät joita voi lannoituksilla vielä kirittää nopeampaan kasvuun. Kyllä Jaksollinen on metsänhoito tapana ylivertainen näin metsästä elävän näkökulmasta ja syy on nimenomaan varmuus ja ennustettavuus tulevasta.

    suorittava porras suorittava porras 8.11.2025, 07:01

    Sitäkin on syytä miettiä, kuinka halukkaita puunostajat ovat ryhtymään kauppoihin  epärealistisia odotuksia hautovien asiakkaiden kanssa. Kun homma on tuomittu epäonnistumaan ,kauppa jää usein tekemättä. Mainehaittaa epäonnistumisesta ei haluta ottaa. Jk- puille on näin ollen niukasti ostajia tarjolla. Kilpailua jk- leimikoista tuskin syntyy. Nämä kaksi jk-fania tällä palstalla ovat haihduttaneet taatusti viimeisetkin ostohalut pilviä hipovien odotustensa ja jääräpäisyytensä seurauksena yhtiöiden ostotoimihenkilöiltä.

    Rane2 8.11.2025, 07:08

    Brasiliassa on siirrytty jatkuvaan kasvatukseen ja sille puuhataan (valtavaa?) tukirahastoa…

    Brasilia kerää valtavaa rahapottia, joka pelastaisi maailman sademetsät | Ulkomaat | Yle

    Jovain Jovain 8.11.2025, 07:12

    Ehkä ja mahdollisesti kertovat nekin perehtyneisyydestä. Timppa osoittaa myös viisautta. ”Jos luonnon taimia ei ole syntynyt ei niitä synny myöhemminkään”. Näin se yleensä menee, mutta otetaanko huomioon. Minkä takia yleensä suositellaan mitään, jos ei oteta huomioon. Hyvitetäänko jotain johonkin suuntaan? Tehdään paljon pienaukkoa ja harsitaan metsää, vaikka edellytykset eivät ole kunnossa. Sillä tehdään paljon hallaa Suomalaiselle metsänhoidolle ja se näkyy metsissä ja tilastoissa ja käytetään hyväksi jopa metsien parturoinnissa. Tutkimuksen tulosta ei kunnioiteta. Kysymys on megaluokan tulonsiirroista, mutta siitä ei enempää.

    KuneKoski 8.11.2025, 08:11

    Makarovin kanssa samaa mieltä. Sopivilla maapohjilla voi toimia, kun sulan maan aikaan suunnitellaan joka aari tapauskohtaisesti ja talvella suojasäällä toteutetaan. Kun tarkoitus on poimia tukkia ja hankintatukin hinnoittelu on mitä on, niin kyseessä lienee enempi ideologinen harrastus, kuin puhdas elinkeinotoiminta.

    mehtäukko 8.11.2025, 08:15

    Juuri niin. Retkeily- ja muissa puistoissa pelehtimisen peitteisyydellä on ymmärrettävää ja joissa vero-euroilla tapahtuu subventtio.

    Perko 8.11.2025, 09:27

    Tarkistakaa olisiko jokin  haitta  jäänyt huomaamatta –?   Vastaan sitten nipussa jokaiseen epäkohtaan joka on eri-ikäisen monikerroksellisen kasvusta  johtuvaa. Antaa palaa!

    jupesa 8.11.2025, 09:31

    Kyllä ne kaikki haitat ja hyödyt on ehditty luetella tässä ketjussa moneen kertaan . Vai onko Perkolla muistissa vikaa ?

    Perko 8.11.2025, 09:41

    Niin varmaan,  mutta kun on  henk’kohtaista ongelmaa viisaissa teksteissä enemmän kuin  jk lustoista  lukemia niin  jos nyt  terävästi listaisitte ne.

Esillä 10 vastausta, 15,631 - 15,640 (kaikkiaan 16,896)
1 2 3 … 1 563 1 564 1 565 … 1 688 1 689 1 690