Jatkuva kasvatus käytännössä.

Teufelin Zumi: ”– Voiko ollenkaan maanomistaja itse päättää haluamansa hakkuu ja kauppatapa perustelematta ja lupaa kysymättä esim. tältä palstalta, omaisuuden suoja.”

Aivan hyvin voi. Tässä Jovainin tapauksessa onkin kyse siitä, että tämä kovasti kehuu omaa puukauppatapaansa, jota toiset puolestaan taas hieman epäilevät. Vapaa keskustelu ja mielipiteet ovat täysin sallittuja Suomessa, – ainakin toistaiseksi.

Mitä kohtaa et Perko ymmärtänyt kertausesimerkistä ?    Kun 15 v:n kuluttua päätehakkuusta olisi jk- metsässä seuraava harsinta, niin sen metsän pääoma-arvo hakkuun jälkeen olisi suunnilleen sama kuin sen 15 vanhan taimikon.    Erona se, että taimikon ha- kasvu kiihtyy jatkuvasti ja jk:n metsän huilaa välillä, kun PPA lasketaan niin  alas jotta uusia taimia voisi syntyä .  Metsän kasvupotentiaalia jää osin hyödyntämättä siinä vaiheessa.   Kun se harva-asento toistuu  n. 4- 5  x / kiertoaika,niin siitä syntyy kok.kasvutappiota useimmiten,niin paljon, että paremmin kasvava viljelymetsä ehtii edelle tuotossa – ehkä tukki% on heikompi mutta pelkkä % ei kerro vielä tuotosta tarpeeksi.  Jos ei tuon merkitystä tajua käytännössä täytyy olla jk-rakenteiset-lasit päässä (mallia Ballantines) tai jokin  jk-firman osaomistaja ainakin.

Jos lasketaan eteenpäin, niin 30 vuoden päästä olisi seuraava harsinta -aika ja viljelymetsässä on jo yleensä  tehty 1. e-puuharv. ja kohta tehdään   2. harvennus.   Ero  puuston ns. juoksevassa kasvussa olisi n. 7 / 15  mottia/ha/v  siinä vaiheessa.  (  Kasvupaikan pitää olla hyvä koska jk-metsän vuotuinen keskikasvukin on siis min. 7 mottia/v. ).       Oletetaan että 2.harsinnassa (v.15) olisi saatu jk-metsästä se 110 m3/ha 60%:n tukkisuhteella  hakattua.   Sen jälkeen muodostuva tuottoero riippuu e-puuhakkuun ajankohdasta ja sen tuloksesta.   Jos esim. e-puuta hakataan viljelymetsästä v. 25 ,niin siihen asti  ollaan oltu vertailussa tasoissa jk-metsän tuoton kanssa.  Seuraavat 5 vuotta, ennen 3. harsintaa, e-puuhakkuun tulo kertyy 5%:n korolla. V. 30  verrataan harsinnan tulosta kertyneeseen erotukseen.  Seuraava tapahtuma on tasaikäisen metsän 2.harvennus, ehkä v. 35.   Jne…

Kyllä jk:n metsän hakkuiden jälkeiset riskit alati rappeutuvan puuston ja sen kasvukitumisen lisäksi eivät voi nostaa kuin mustat lasit nenälle.

@ Puuki,  Kun puuta jää esim.  n. 80 mottia/ha jäljelle, sen arvo pitää ottaa huomioon vertailulaskelmassa.  Päätehakkuussa arvo olisi ollut n. 1900 € (5/5 ,

Noilla kohdin ei alkaa  vertailusi lipsua !

Lisätty 12:29  , joku ei ihan täsmää tuossa. Pitää käydä kaupassa, kuullaan.

Anneli J.  sijoutusten-  ja säästöjen eroja pohdi jossain.   Minusta tuntuu paremmalle jos pääoma säilyy liki samana ja kasvattaa korkoa  lisäksi on kohta nostettavissa huvitteluun kuin, että kylvetään turpeikkoon ja odotetaan ikuisuus jotta sais sen pääoman edes takaisin korosta enää ei niin väliä, juu ..  En tunne noita sijoitus ”instrumenttejä ”  olen enempi vekseleillä  kamppaillut nuoruuteni. Säästäminen on kuitenkin hyvä juttu ja  kalastus on virkistävää.

Jaksollisen kasvatuksen toimenpiteet vaativat jodenkin kohdalla päivittämistä. Tehokkaiden ja oikea-aikaisten tamikonhoitojen tuloksena metsää harvennetaan kerran tai kaksi ennen päätehakkuuta. Sitä useammat harvennuskerrat ovat energian ja resurssien tuhlausta.