Jatkuva kasvatus käytännössä.

aegolius:

Noinhan se menee kuten Hastelija esittää. Hieman paremmin metsähehtaariin sopivat arvot voisivat olla esimerkiksi

4000 € * 5 % = 200 €

6000 € * 4 % = 240 €

Minä putosin nyt aegolius mustaan aukkoon. Olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt itseäni, miksi käyn tämän tasoista keskustelua. Kuinka tällainen keskustelu voi koukutaa niin, että sitä jatkaa – kävin peilin edessä ihmettelemässä itseäni.

Minäkin poloinen olen hakannut kuusinumeroisen mottimäärän, (käytännössä verotta tietenkin ja Puu Hastelija saaden vähän muitakin veroja anteeksi hakkuiden vuoksi) parissakymmenessä vuodessa. Arvolisäveroa en tarkoita, koska se on vain läpikulkeva erä. Korottomalla ja vakuudettomalla arvonlisäveron pitoajalla voi tietyusti tehdä tulosta. Silloin pitää takoa, kun rauta on kuumaa. Puu Hastelijan pitää nyt pohtia kuinka tämä on mahdollista, kun kertoo täällä veronäkemyksiään. Kerro sitten tänne, kun olet keksinyt. Käyn joskus täällä kurkkaamassa, mitä olet keksinyt. Kaikki ei ole aina sitä, miltä ensisilmäyksellä näyttää. Olisin nyt Puu Hastelijan opeilla upporikas, kun olisin jättänyt kaikki kasvamaan, koska aegoliuksen mukaan 6000 x 4%= 240. En toki omistaisi aariakaan metsää. Noh, hevoseton mies on huoleton mies. Älkää hyvät ihmiset hakatko mitään, niin rikastutte silmittömästi.

Itselläni on jo kymmenen vuotta kaikki metsät olleet jatkuvassa kasvatuksessa. Hyviä puolia muun muassa, että metsä hoitaa paremmin itse itsensä ja raivauksia ei tarvitse tehdä enää samaan malliin. Lisäksi myyntiin menee nykyisin vain tukkipuita. Osa vanhoista metsistä on aikanaan hoidettu melko huonosti ja sieltä haettu hevosilla puita, kun siihen on ollut tarve, sellainen metsä on ehkä järkevämpi vetää matalaksi ja istuttaa uudet taimet tilalle.

R.Ranta:

>Miten pienempi tuottoprosentti tuo enemmän euroja? Oikea vastaus on, että ei mitenkään.

Tämä ajatus Puu Hastelijan kanssa korjattiin, niin johan vilahti herne nenään:

>Älkää hyvät ihmiset hakatko mitään, niin rikastutte silmittömästi.

Rauhoitu hyvä mies. Olen jo vuosia sitten, ennen kuin aloin itse kirjoitella tänne, lukenut kommenttejasi mielenkiinnolla. Ei siitä mitään keskustelua tule, jos kaikki vaan nyökyttelee ja hymisee tyytyväisenä.

Puu Hastelija ei mielestäni sanonut välttävänsä veroja kokonaan. Ihan oikeassa hän on siinä, että niiden vähentäminen edesauttaa pääoman kasvua. Kassa vaan ei siinä touhussa kovin tykkää, vaikka varallisuus lisääntyykin. Verojen vähentäminen onnistuu siis ainakin hankkimalla lisähehtaareja (lisää metsävähennystä) ja lisää lainaa (korkovähennyksiä). Leivän päälle vain ylähuuli niin kauan kuin lisähehtaarit kiinnostaa. Oikeaan suuntaan?

Pitkälti samaa  mieltä mehtäukon kanssa tuosta.   Kun ei ole vielä kovin paljon pidempiaikaisia kokeita eikä koealoja  olemassa eri kasvupaikoilla ja -olosuhteissa  , pitää arviot tehdä usemman eri lähteen (ei Erkistä ole kysymys; hänkin joissain kohdin varmaan oikessa) avulla.   Niiden perusteella ei vaikuta niin hyvältä kuin on annettu ymmärtää.

”Olisin nyt Puu Hastelijan opeilla upporikas, kun olisin jättänyt kaikki kasvamaan, koska aegoliuksen mukaan 6000 x 4%= 240. ”

Hyvä RRanta,  nyt olet Pulkkisen sanoin asian ytimessä! Ja tajunnut kaiken oikein!

Veronmaksun lykkääminen on yksi varmimmista tavoista säästää pääomaa.  Toisin kuin väitit, niin verot eivät ole mikään mitätön tekijä. Jos ei mitään vähennyksiä olisi ja tekisin esim.  100000e metsäkaupat, niin siitä menisi veroa 34000e. Loppu pääoma sijoitettaisiin uudelleen 5% tuotolla.  KESTÄÄ 9V, ENNEN KUIN TUO PÄÄOMA PALAUTUU TAKAISIN 100000e.

Kuten esitin, kannattaa ennemmin vaikka pantata se metsäpalsta, jolloin koko puustopääoma jatkaa kasvuaan ja saat tarvittaessa rahaa investointeihin tai sijoituksiin. Jossain vaiheessa toki uudistushakkuu on edessä, kun sitoutuneen pääoman kasvu hidastuu ja kasvu tappioiden riski kasvaa.

Mutta se, että vedetään puustopääoma alas, uskotaan kasvun toipuvan/jatkuvan ennallaan,  uskotaan uuden puusukupolven syntyvän vanhan alle – vieläpä selviävän seuraavasta/seuraavista hakkuista, uskotaan, ettei jäävään puustoon tule korjuuvaurioita, uskotaan ettei harvassa asennossa tule myrskytuhoja, uskotaan,  että pystykaupalla saadaan sama hinta kuin päätehakkuuleimikossa – tai että hankintakaupassa menot olisivat verojen jälkeen tuloa ja alv vähennykset puhdasta tuloa! Ei hyvää päivää, perustakaa kirkko,  niin saatatte näillä opeilla tienatakin! Tai ilmeisesti jotkut fiksuimmat ovat keksineetkin tällä rahastaa.

Metsä on sikäli huono sijoituskohde, että sen kanssa ei pysty lykkäämään verojen maksua kokonaan – ainakaan ilman että tuotto kärsisi. Samoin,  kuten tuo vaikeasti kirjoitettava nimimerkki aegolius kirjoitti,  niin myös kassavirtaa tarvitaan elämiseen,  lainoihin ja hauskanpitoon. Ja tietysti ylimääräiset sijoituksiin.

Osakkeet taas ovat loistava esimerkki tälle, mitä RRanta kaipasi.  Kuinka tulla upporikkaaksi myymättä mitään. Osingoista kassavirtaa, inflaatiosuojaa, likvidiyttä. Korkoakorolle. Eikä tämä vaadi edes uskallusta, vain ymmärrystä. Ja aikaa.

Tämä mahdollistaa aika paljon kaikkea kivaa, mikä ei olisi muuten mahdollista/perusteltavissa. Jos nyt ajatellaan, olisiko perusteltua hommata näille pinta-aloille traktoria puutavarakuormaimella saatikka kaivuria. Ei mitään järkeä, mutta uskoisin,  että voisi myöhemmällä iällä harmittaa,  jos ei olisi tullut hommattua. Eikä tuossa kalustossa ole kiinni kuin n. 60000e, kaivurin ylläpitoon on kyllä sitten mennyt jonkun verran. Toiset pelaa golfiakin. Eikä varmaan tuota kuin mielihyvää,  sosiaalisia suhteita/verkostoitumista ym.

Metsä on siis osa meidän portfoliotamme, suuruusluokka ehkä n. 15%. Ylivoimaisesti pienimpänä tulee käteinen raha. Sen määrää olisi nyt siis tarkoitus pikkuhiljaa kasvattaa  jolloin kokonaisuus olisi paremmin tasapainossa.