Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 15,901 - 15,910 (kaikkiaan 15,951)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • metsassa-since1979

    Ihannehan olisi jos kaikki puuta myyvät aina voisi kaupan tehdä maksimaalisella hinnalla,mutta jalostava teollisuus tarvitsee raaka-ainetta hintapiikkien välissäkin.Muutoinhan näitä hintapiikkejäkään ei ole.

    mehtäukko

    Kun on valinnan ja ajoituksen mahdollisuuksia joita mo voi toiminnassaan soveltaa, otollisuus hintapiikeille kysyttyjen artikkelien suhteen on parhaiten käytettävissä. Metsiä on hoitohakattava myös piikkien ”ulkopuolella”, mutta hyöty kertautuu metsän tilana plussana kantohintaan.

    Ja nämä toteutuu jaksollisen systemaattisella menetelmällä.

    Perko

    ”jaksollisessa näiden puiden sadonkorjuu ei aiheuta yhtään tuhoa. Puut korjataan niiden maksimaalisella hinnalla parhaan hinnan aikaan.”

    Mitään takeita hinnan osumisesta  viidenvuoden maksimiin ei ole olemassa. Tuho on käynyt puusto jo monet kassarahallan kerrat,  lahot ja menot  lisääntyneet taimiharvennusten  toistuessa, lopullinen tuho aukkohakkuulla kasvun ja  tulevan tuottavuuden  kannalta absoluuttisen täydellinen.   Noita perättömiä löpinöitä  teorioita  on 60 vuotta  selittäneet  jopa omat mhy ja muu neuvonta kaikkialla.  Jos jossain  tulosta hakevassa yrityksessä olisi ollut niin kehottaisivat toiseen yritykseen uranvaihto ainakin.

    Jk EI milloinkaan ajaudu noihin tuotannon ongelmiin!

    mehtäukko

    Mutta kun jk- rääseikön korjuuseen ei jää kummoisia valintoja. Ja että isojen puiden korjuu sekametelin päältä  aiheuttaa tuhoa, perustuu faktoihin.

    KuneKoski

    Jk-metsää voi ehkä verrata yritykseen, jossa työntekijöitä irtisanotaan parhaasta päästä. Että sellaista tuloksen tekoa…

    Perko

    Voi kyllä KK metaforaa käyttää , että jk tuottaa  myyntiin osaavia hyvin tuottavia ja kysyttyjä persoonia.    Niiden arvo on monisatakertainen jopa ääretön  toisen menetelmän tyhjiin osiin. Hyvä ajatus KK !

    Kahlschlag Kahlschlag

    Lainaus: ”Jk EI milloinkaan ajaudu noihin tuotannon ongelmiin!”.

    Ei, koska ”jatkuvassa kasvatuksessa” usko torjuu tieteellisesti tutkitun empiirisen tiedon, niin kuin vihervassariuskovaisturakaisilla (mm. Aalistunturin puhtaan talousmetsän hakkuuta saboitoineilla) aina.🤣

    KuneKoski

    Perkolla on kyllä uskomaton taito kääntää tappiot voitoksi. Tuolla tyylillä selviää varmasti elämästä voittajana. Ainakin omasta mielestä.

    Perko

    KK  kiitos,  harvoin täällä on noinkaan hienosti tunnustettu! Jossain kerroit jk menettelystä kohtalaisen  oikein.   Hyvä systeemi  on  arvostelun kestävä ja siitä on selkeä tieto jolla sen todentaa!

    Henkilökohtaiseen solvaukseen tuodut hatelikot ovat aukontekijän rästifantasioita tai  jatkuvan kasvatuksen puustosta aukon jäänteitä jos niitä on ja niitä kyllästyneenä tamppaa.   Jk  puustoa 50 luvulta  tuskin montaa on.

    suorittava porras suorittava porras

    Palautetaan mieliin jatkuvapeitteisten Erika-kestokokeissa saatu tulos,jossa kuusen taimi saavuttaa 1,3 metrin pituuden noin 50 vuoden iässä. Tuon ikäisenä jaksollisesti kasvatetusta taimesta on kehittynyt tukkipuu ja alueesta päätehakkuukypsä metsä.  100 vuotta ei monestikaan riitä, että jatkuvapeitteisen kuviolle syntynyttä tainta päästään kaupittelemaan. Tuossa ajassa ilmaston lämmetessä ötökät ja luonnontuhot ehtivät korjata harveikon satoa sitä ennen. Suurimmat menettäjät ilmastonmuutoksen edetessä ovat jatkuvan kasvatuksen uskoon hurahtaneet. Metsätaloudessa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarvitaan jalostettuja ja nopeakasvuisia puita ,jotka istutetaan senhetkistä sijaintiaan huomattavasti pohjoisemmaksi. Tähän haasteeseen jk ei ole toimiva ratkaisu. Ainoastaan kiihdyttää lopun alkua.

Esillä 10 vastausta, 15,901 - 15,910 (kaikkiaan 15,951)