Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,611 - 1,620 (kaikkiaan 15,381)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    Yleensä jos on jäänyt harvennukset tekemättä (myös th:n tekeminen ajoissa  on tärkeää) , on metsä jo siinä vaiheessa menettänyt  parhaan kasvumahdollisuuden hyväksi tukkipuumetsäksi.   Latvat on ehtineet supistua liiaksi ja juuristo kehittynyt heikosti.

    Kerroin toisaalla yhdestä äestysalueesta johon istutettiin n. 1200 kpl/ha ku-taimia.  Sen uudistusketjun kok.kustannus oli n. 485 €/ha bruttona.  Lisäpuusto on luont. mäntyä ja ra-koivua.   Metsästä tullee osin 2-jaksoinen koivu-kuusi sekametsä joka sopii hyvin nykyilmastoon.

    Jos sinne olisi päätehakkuussa jätetty alikasvosta se 80 mottia/ha mikä on melko sopiva määrä, jos tehdään jk-harsinta, niin leimikon kantohinnassa se olis tehnyt n. 1600 €/ha jäävä puusto kuitupuuna hinnoiteltuna . Lisäksi korjuukulut olisi nousseet vähintään 2 €/korjattu motti .  Siitä lisämenoa n. 600 €/ha .   Erotus on siis 2200 – 485 = n. 1700 € /ha .   5 %:n korolla laskettuna se summa kaksinkertaistuu n. 15 vuodessa.   Tuolla kasvupaikalla kestäisi n. 20 vuotta seuraavaan  harsintaan ennenkuin puuta olisi tarpeeksi . Parhaassa tapauksessa jk:n metsän kasvu voisi olla 20 vuoden keskikasvuna n. 5,5 mottia/v ja silloin hakkuukertymä olisi 110 mottia/ha .   Harsinnan hakkuutulo olisi 60% tukkiosuudella n. 4000 € /ha .   1600 € erotus (1700 – th:n vaikutus) olisi kasvanut korkoa 20 vuodessa ja olisi silloin n. 4200 € /ha.

    Jos oletetaan, että puita jäi jk-metsään alunperin pystyyn esim. 800 kpl/ha , keskikooltaan 100 l (=80 mottia/ha)  , niin sitten on vielä ongelmana, että mitä jäisi 20 vuoden päästä pystyyn , jos korjattasiin 110 mottia pois. Silloin tehtäisiin ehkä  käytännössä aukkohakkuu.  Jäisi tähteelle luultavasti vain alikasvostaimikkoa ja ns. roskapuustoa – 200 euron tappiolla verrattuna tasaikäiseen/ 2-jaksoiseen 20 vuotiaaseen taimikkoon.  Eli se ratkaisee mitä , minkä verran, minkälaatuisia ja -kokoisia puita on alunperin jätettävissä kasvamaan ja miten uusia taimia on syntynyt.

    Siinä on jk:n esimerkki johon voi keksiä lisää muttia jos haluaa. Mutta noin se käytännössä kuitenkin pääsosin menee.

    Perko

    On se kummallinen himo aukontekoon.  Viisivuotta sitten myin  heittolas- palstalta sahapuuta ja näyttää jälleen olevan myyntivahvaa tavaraa kasvanut  sinne voin muutaman vuoden perästä jälleen myydä.  Vuosi lustot ovat 3-4 mm niin ei tuo kauan vie kun on sahalle  myyntiä.   Kannattaa tutustua  monikerroksellisuuteen  ja kokoluokkajakaumiin  kun laskeskelee tuotantoa.  Käsitys  monikerroksellisen metsän olemuksesta on hatara ns  metsäasiatuntijoilla. Tuottavuuden laskennassa ovat  ihan ulkona aukkojen ja muunkin menettelyn laskennasta. Näin tämä on nähty.

    Yrityksen johtajalla tulee olla osaamista,  selkeä käsitys miten  se toimii ja tuottaa.  Vieläkin odottavat jostain suosituksia kuin  on  omaa yritystä johdettava, on se toivotonta.

    Pukkala  on ilmaissut  kohteliaasti ” pitää ottaa itse selvää”.

    aegolius aegolius

    >Pukkala on ilmaissut kohteliaasti

    Pukkala on tällä alalla yhden toimijan myyntiedustaja. Hän ottaa kohteliaasti 6 % komission firmansa toteuttamasta hakkuusta. Jokaisen puuta myyvän pitäisi ymmärtää tuon kaupan suurin voittaja.

    aegolius aegolius

    >Sitä kysyttiin

    Jovain, kysyin puukaupan ajankohtaa (vuosi ja kuukausi). Et halua kertoa. Se riittää minulle. Olen jo sen verran kriittinen tiedonkäsittelijä, että joojoot ei kelpaa.

    mehtäukko

    ”Kummallinen himo aukontekoon..” Mutta kun sitä tehdään vuorollaan kiertonsa kohdalla, mikä tuossa niin sylettää??  Aiemmin on ollut luku 15vuotta jk:n ”uusintakäynti”, ja sitä Makasiinin jutussa eräs proffa piti tuhojen takia liikana. Nyt se on kirinyt 5:een vuoteen…Lopulta siellä justeeri kurnuttaa jatkuvasti!

    Per Ä Reikäs

    Jatkuvasti kasvaa, kunnes 80€/kuutio.

    Puuki

    Se on katsos aegolius laskentakysymys onko 6 %.n komissio hakkuutulosta suuri vai pieni summa.  Kun lasketaan että päätehakkuutulo kuuluukin oikeasti sata vuotta sitten perustetun metsän tuloihin ja diskontataan se 6 %:n osuuskin sinne , niin hyvin on vaatimaton lisämeno.   Ehkä se perustuukin juuri tuohon, se komissiomaksu (?) . Näin se on nähtävä.

    PS ( Pitää olla hyvin  erikoinen mat.asioiden käsityskyky , jos tuo laskentatapa yleensä kelle  menee läpi) .

    Per Ä Reikäs

    6+6=Kuusi&kuusi

    25%  vähintään tuottoa/v, tai potkut.

    Tuottamattomia kauaa kattella.

     

    aegolius aegolius

    Puuki, kyllä se tietämättömyyteen ja osaamattomuuteen perustuu. Siinä mielessä ihan reilu peli. Epäreilua on ainoastaan harhaanjohtava markkinointi.

    Perko

    Kuules Puuki , epäilen ettet osaa lukea!   Kirjat ovat vapaasti saatavilla kirjastoista.  Miulla on  lukihäiriö ja osaan ymmärtää puutteita, on nyt  jotenkin hallinnassa mutta haittaa ilmaisua vissiin.  Hitaudesta on haittaa jos ei myynti rotaatio toimi riittävän nopeasti. Pahinta on jos ajatuksessa on hitaus eikä sitä osaa ripeyttää. Se näkyy  olevan vallitseva haitta.

    Monikerros metsässä  ei  puolivalmisteita hinnoitella eikä suuria kustannuksia siirry tulevaisuuteen.  Hoitaa  myynnit ja virittelee  niin että on hakkuita  8 -12 vuoden välein.  Jo on helppo diskontata talvet vaikka palmu rannikoilla nauttien  helmeileviä.

    Sää on nyt sademetsäinen yli 100 % kosteus eikä pyöräilykään tunnu mukavalle, joudan seuraamaan täällä ”menneisyyden vankeja”.

Esillä 10 vastausta, 1,611 - 1,620 (kaikkiaan 15,381)