Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,241 - 16,250 (kaikkiaan 16,271)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • 140ärrä

     

    Timo Pukkala kertoo aiemmin hakatusta männyn jatkuvan kasvatuksen kohteestaan Joensuun Ylämyllyllä.

    https://blogs.uef.fi/forest-issues/2025/11/11/ensimmainen-jatkuvan-kasvatuksen-hakkuuni-taytti-10-vuotta-milta-metsa-nayttaa-nyt/

    Hyvin on taimettunut pienaukkoihin, kun maaperä on sopivan karu, oikein kivan näköisiä kuvia. Tuttua seutua armeija-ajoilta, siellä on paljon tuollaista mäntykangasta. Kyse näyttää siis olevan pienaukkohakkuista. Siemenpuuhakkuullekin olisi oikein mainio kohde. Isomman puuston alle taimettuminen on heikompaa, kuten tuolla todetaankin.

    Rehevämmällä maallahan taimikon kanssa kilpailisi heinät, horsmat ja vatut ja tulos olisi suuremmalla todennäköisyydellä jotain muuta.

    mehtäukko

    Kyllä, Jaamankankaalla rymyttiin monet yöt ja päivät…

    Mutta nuo pienaukkohakkuut: kuinka niillä saadaan rakennettu tulevaisuuden riittävät kuviokoot kannattavaan puukauppaan ja korjuuseen?

    Jovain Jovain

    Eipä uskoisi, hoitomuoto torjutaan puukauppaan sopimattomana ja kyseenalaisena, että puuston pystyssä pysyminenkin on siinä ja siinä. Tutkimuksen ja jopa hiilinielujen hyvä tulos kyseenalaistetaan?

    mehtäukko

    Mitä sinä taas horiset? Olet toitottanut hoitomuotojesi yhdistämistä 5-60 luvuilta saakka. Sitä ei ole kukaan kieltänyt.

    Mutta miksi tuputtaa ja toitottaa niitä toisten nieltäviksi? Mo:lle riittää selkeät nyky-aikaiset hyvän metsänhoidon suositukset.

    Jovain Jovain

    Tarkoitat ilmeisesti viiteryhmää Mo:jia, jota itse edustat. Se ei ole riittävä suosituksienkaan osalta, kun vaatimus tuntuu olevan enemmän.   Kalusto kyllä riittää, kuljettajat riittävät ja hoitomuodon puuntuotto riittää. Saadaan jopa säästöä ja eihän jk metsän kasvatus hoitomuotona ole sen kuormittavampaa kuin jaksottainen. Jos ajatellaan vaikka kaluston riittävyyttä ja käyntikertoja metsässä, onhan niitä jaksottaisessa enemmän ja jk:n korjuun tuotto kilpailee kyllä siinä kuin jaksottaisen tuotto. Jaksottaisessa normi korjuukertojen lisäksi on muokkaukset/risut/kannot ja mahdolliset viljelyyn ja hoitoon liittyvät kerrat. Että ei oikein kaluston ja kuljettajien riittävyydelläkään voi perustella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos tehdään kuten Timo P ehdotti että korjataan 70 milj. m3 jatkuvalla harvennuksella niin kuinka suuri pinta-ala pitää hakata vuosittain enemmän kuin nykyisellä systeemillä jossa noin neljännes tai kolmannes hakkuista on päätehakkuuta? Kertymä olisi noilla kohteilla alle puolet nykyisestä joten pinta-ala kaksinkertaistuisi? 150-200 tuhatta hehtaaria olisikin 300-400 tuhatta hehtaaria ja joka vuosi hakattaisiin harvennuksin melkein miljoona hehtaaria? Koko talousmetsäala 20 milj.ha käytäisiin läpi joka 20. vuosi. Kesähakkuita on arvosteltu ja niiden määrä kasvaisi myös.

    mehtäukko

    Yhtälö johtaisi umpisolmuun monella sektorilla. Kun esim. tämän talven tulo tapahtui nyt joulun tienoilla, kuinka sahat olisi ruokittu jk:illa viime kevätkelirikon alusta tänne?

    Jo pelkästään tämä yksi seikka tyhjentää pajatson.

    140ärrä

    Yhtälö johtaisi umpisolmuun monella sektorilla. Kun esim. tämän talven tulo tapahtui nyt joulun tienoilla, kuinka sahat olisi ruokittu jk:illa viime kevätkelirikon alusta tänne?

    Jk-hakkuun tekijän pitää viedä omat risut mukana, jos on pehmeää maata.  Siinäpä käyttöä risusavotoille energiapuun kysynnän huvetessa. 😉

    140ärrä

    Kesähakkuita on arvosteltu ja niiden määrä kasvaisi myös.

    Ajourille tuskin riittää risuja, joten aika kovia maita saisi jk-metsät olla kesäaikaan. Tuossa Pukkalan mallimetsässä näin onkin, ja yhteenvetona voisikin sanoa, että tuollainen pienaukkohakkuu (jota jostain syystä jotkut jatkuvaksi kasvatukseksikin sanovat) toimii karuhkoilla kuivilla kankailla, jos se jossain on toimiakseen, mutta ei muualla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Entä rehevät korvet? Paksuturpeiset upottavat kohteet joutuisi pääosin hakkaamaan talvella. Osa korvista kuitenkin on jo maaperältään maatuneempia ja ohutturpeisempia turvekankaita ja kantavuus parantunut ojikkovaiheeseen nähden.

Esillä 10 vastausta, 16,241 - 16,250 (kaikkiaan 16,271)