Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,251 - 16,260 (kaikkiaan 16,271)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    ”Ojikkovaiheisiin nähden” niiden takaa ei tukkikuormia kuljetella. Sulan aikaan puut eivät riitä edes ojien täyttöön, eikä tukeilla se onnistu  muutenkaan. Ja mitä olisivat juuristovauriot..

    Kyllä jk-toitottajat saavat vetää vaan huppua syvemmälle.

    käpysonni käpysonni

    Keskustelun ei tarvi olla niin mustavalkoista. Kyllä jk:ta voi käytttää kohteissa missä se olosuhteiden puolesta on mahdollista ja ei hakkuu ole aina niin  päivän päälle, jos ei onnistu tänä talvena, niin sitten yritetään seuraavana talvena.

    mehtäukko

    Kyllä kyllä. Korppi ei muutu valkoiseksi. Kun jotkut viherpoliitikot kuin palstan kaksoset hekumoivat jk: n sopivuudesta kaikkialle, siihen matkueeseenhan pääsee ketä kiehtoo.

    Perko

    ”Paksuturpeiset upottavat kohteet joutuisi pääosin hakkaamaan talvella.”  Voi myös jättää pois tuotannosta ,  suojelukohteeksi tuottamaan sen ihmeempiä ongelmitta.

    Uunin päältä  ajoja sahoja pyörittävän ukkojen olis’ lepposampaa jo unohtaa nuo päiväunen painajaiset.   Vuonna 2026 viisas metsänomistaja antaa sahan hihojen pyöriä ja lankun tulla niistä puista, jotka kasvavat helposti ja halvalla. Upottavat kohteet saavat jäädä tuottamaan hiilensidontaa, monimuotoisuutta ja mielenrauhaa – ilman, että kenenkään tarvitsee herätä yöllä murehtimaan koneiden uppoamista turpeeseen.
    Tämä on sitä uutta sankarillisuutta: uskalletaan katsoa tuottavuuden läpi ja nähdä, että metsänomistajan suurin voitto on vapaus turhasta työstä.

    Korjuu palveluun on tullut (ja kehitteillä on) ketterämpiä, jopa robottimaisia koneita, jotka mahdollistavat jatkuvan kasvatuksen ilman laajoja ajouria ja vaurioita riittävällä osaamisella.

     

     

    Veksaaja

    Minulla on erittäin hyviä kokemuksia ”jaksottaisesta jatkuvasta kasvatuksesta” eli siitä, että koivikkoon tai joskus männikköönkin on syntynyt hyvä kuusentaimisto – toki vähän eri-ikäinen. Kiertoaika on lyhentynyt tällöin jopa parikymmentä vuotta. Nykyisin ongelmaksi vain tahtoo muodostua ylispuiden korjuu, sopivaa taimikon säästävää korjuuta on vaikea suorittaa. Konekantaa tulisi kehittää. Tämähän kestää yleensä vain kaksi puusukupolvea kuten tuolla joku jo on todennut. Yksi suuri etu tässä on myös se, että maapohjaa ei tarvitse muokata ja näin maapohja pysyy tasaisena. Syvät ”kuopitukset” ovat minusta aika pahoja ylipäätään metsässä.

    Ongelmaksi olen havainnut myös ennakkoraivaukset, nehän käytännössä pilaavat nämä mahdollisuudet usein. Mietitäänkö ennakkoraivauksia aina riittävästi tällaisesta näkökulmasta?

     

    Perko

    Säkillä valoa  kantamisen logiikka: Hakkuukoneen ohjaamoon halutaan kirkas näkymä, mutta samalla tuhotaan  metsän seuraava sukupolvi (taimikko) tarvitsisi kasvaakseen. Poistetaan luonnollinen jatkuvuus ja yritetään myöhemmin korvata se kalliilla istutuksilla.

    140ärrä

    Kyllä kaksijaksoista tavoitellessa pitää se huomioida jo ennakkoraivauksissa.

    Nyt alan ymmärtää paremmin jk:n autuutta. Siinä valitaan kasvatukseen vain kuivahkot kankaat, ja kaikki muu jätetään ”monimuotoisuudelle.” Toisaalta, eipä ajoura pahasti painunekaan niiden vähien puiden ajossa, mitä pidempään jk:ssa olevilta kuvioilta saa kerättyä, joten hieman pehmeämpikin alue toiminee.

    mehtäukko

    ”…Vuonna 2026 viisas metsänomistaja antaa sahan hihojen pyöriä ja lankun tulla niistä puista, jotka kasvavat helposti ja halvalla. Upottavat kohteet saavat jäädä tuottamaan hiilensidontaa…”

    Onko väki nähnyt pöljempää puolustuspuhetta? Kun kaikessa muussa tyypit on tavattu housut kintuissa kiinni jäätyään tai pussiin kirjoitettuaan, aletaankin rauhoitella naapurien metsiä !! Jk on vihersosialisoinnin kaapuun kääritty tautipaketti.

    Perko

    On 60 v  oma kokemustakin ojitetulla turvepohjaisella, on korjattu lumikelillä  vaurioitta  ja  jälleen seuraavana talvena. Kasvu D noin 5 cm 10 vuoteen ja kasvuksi jääpi 8m3 / ha .  Notta semmoinen savotta.

    Jaksollisen etu ”suosilmien” ylitykseen aina  80 -120 vuotta saa ootella myynti juttuja, niin ei siinä omat hupikaat kastu.

    suorittava porras suorittava porras

    Sopivan karulla maapohjalla jk:ssa  aluskasvuskuusikko kituu taimina 50 vuotta. Sen jälkeen kasvaa tilaa saatuaan muutaman vuoden ja lopettaa kasvunsa monesti jo siinä vaiheessa ,kun rungosta ei ole otettavissa ensimmäistäkään tukkia. Silläkin puolella jk-uskovaisten perustelut ontuvat pahasti. Jaksottaisella menetelmällä sato/ mänty on kypsä 60 vuodessa , jolloin aletaan kasvattaa uutta satoa. Eli männikköä, jolle karummat maapohjat uudistetaan. Aluskasvoskuusikosta kehittyisi vain kuitupuuta.

Esillä 10 vastausta, 16,251 - 16,260 (kaikkiaan 16,271)