› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,261 - 16,270 (kaikkiaan 16,271)
1 2 3 … 1 626 1 627 1 628

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 5.1.2026, 20:41

    Oliko sillä väliä, jos käsiteltävä pinta-ala on isompi, mutta käyntikertoja tulee vähenmmän ja paine käsiteltävää pinta-alaa kohden vähenee. Mikä sitten on avohakkuun vaikutus jk pinta-alaan, jos avohakkuulta saatava puumäärä korvattaisiin jk metsästä. Ehkä 400 000/20 000 000 on vähän (2 %) ja sillä ei ole sellaista käytännön vaikutusta, mitä väitetään.

    Perko 5.1.2026, 21:01

    Paljaaksi hakkuilla on puuston järeys rassattu  1:4  -70 luvulta  eikä sitä samalla menolla tule takaisin.

    käpysonni käpysonni 5.1.2026, 21:41

    Jatkuvan kasvatuksen hakkuuta olen tehnyt itse, se on kätevää kun maataloustraktorin perässä on vinssi, jossa on 50 m pitkä vaijeri, ajouraväli siis lähes 100 m ja puita vaurioittamatta on helppo tehdä jatkuvan kasvatuksen hakkuuta isännänlinjan vehkeillä ja menetelmällä, latvatukista voi pätkiä kuitupuuosuuden vasta ajouralla.

    Tällä mies ja traktori+vinssi systeemillä jk-hakkuu on hellävaraista, eikä pystyyn jäävä puusto vaurioidu eikä ajouria tarvi havuttaa.

    mehtäukko 6.1.2026, 05:31

    Kukinhan saa tilatasollaan näprätä vaikka 200 metrin uravälein. Sillä ei ratkaista mitään menetelmän parhaaksi saati yleistyvyydeksi.

    Jovain Jovain 6.1.2026, 09:36

    Eihän peitteinen metsän kasvatus poikkea jaksottaisesta metsän kasvatuksesta. Molemmissa hoitotavoissa samoja ajouria käytetään toistuvasti. Hoitotavat poikkeavat, mutta käytännön metsänhoidossa molempia hoitotapoja on samassa metsässä. Siinä mielessä pitäisi puhua metsänhoidosta ja siitä, minkä laiseksi metsänhoito muodostuu. Uudistuuko metsä vai onko uudistettava keinollisesti. Konemiehet ovat tietenkin logistiikkaan sidottuja, mutta huomattava määrä peitteistä metsänhoitoa pitäisi irrota heiltäkin ja ihan mukisematta ja metsänhoidollisin perustein.

    Puu Hastelija 6.1.2026, 11:53

    ”Ajourat avataan uusiin kohtiin, koska nykyisillä ajourilla on taimia.”

    Joku Pukkala tuossa AJ linkkaamassa blokissa kirjoittelee toisin, mikä ajouriin tulee. En tunne kaveria, mutta lienee myös jotain huijatuksi tulleita. Hänen jutusta tuo jatkuvan kasvun tienauksen logiikka selviää paremmin kuin näistä muutamasta tuhannesta sivusta.

    LEVEÄ ajoura avataan aina uuteen paikkaan. (Kuvateksteissä esiteltiin,  miten leveä ajoura on taimettunut).

    Kun hakkuut tehdään tuolla huiputuottajien 8v kierrolla, niin jatkuvassa kasvatuksessa päästään nauttimaan 40v kierrolla pelkästä tukin hakkuusta. Ilman kuluja!

    Mikään ei tule estämään tämän menetelmän voittokulkua, kun tietoisuus lisääntyy.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.1.2026, 12:28

    Mitäs 4 hakkuukerran jälkeen on käsillä: epätasainen taimikko jossa on osa metsiköstä juuri taimettunut, osa on ensiharvennusiässä. Talous riippuu siltä miten tuo luontaisesti uudistettu metsä tuotti 40 vuoden aikana verrattuna avohakkuuseen ja konekylvöön samana aikana. Lisäksi oli mahdollista sijoittaa vuonna 0 suurempi tulo avohakkuista metsän ulkopuolelle. Se ei vaikuta metsän tuottoon, mutta omistajan kokonaistalouteen kyllä.

    mehtäukko 6.1.2026, 13:49

    Veksaaja…”Nykyisin ongelmaksi vain tahtoo muodostua ylispuiden korjuu, sopivaa taimikon säästävää korjuuta on vaikea suorittaa. Konekantaa tulisi kehittää…”        Tämähän ei ole jaksollisen ongelma. Jos taimisto on riittävän pientä ja lunta riittävästi, paljonkin säästyy. Jos se ei vedä, hakataan, muokataan ja aletaan alusta. Konekannan kehittäminen erikseen mihinkään tuohon suuntaan on yhtä tyhjän kanssa. Menettelyt metsässä on mahdollista säätää aivan näille keskiraskaille vehkeille. Kirpuilla siitä ei tule mitään.

    Jojo…”Eihän peitteinen metsän kasvatus poikkea jaksottaisesta metsän kasvatuksesta. Molemmissa hoitotavoissa samoja ajouria käytetään toistuvasti. ”        Aivan pötyä.   Kyllähän varjopuut mä,rko, menestyvät avona uudistettaessa taimikkoina ja varttuneena aivan eri tavalla kuin riutuneessa jk:ssa. Se alun pari yläharvennustahan onnistuu, kun on runsaasti sekametsäpuuta…

    Jovain Jovain 6.1.2026, 14:24

    Jatkuvan kasvatuksen tutkimus ja selvitykset perustuvat puustopääomien ja tuoton jatkuvuuteen, ei hiipumiseen, joka täällä tuntuu olevan päälimmäisenä. Ja tulosta tulee, kun edellytykset ovat kunnossa.

    mehtäukko 6.1.2026, 14:33

    Missä vaiheessa sinä väität tulosta tulevan, kun kaikki osatekijät ovat heikossa hapessa?

    ”…perustuvat puustopääomien ja tuoton jatkuvuuteen, ei hiipumiseen..” On esitetty montakin tapausta, jossa reuhkaan kuntoon mennyt jk saa tuulessa kaatumataudin.  No kuinka siitä tuoton jatkuvuus on turvattu ? Perkolaisen kärvistely tamppaajana, vai ?

Esillä 10 vastausta, 16,261 - 16,270 (kaikkiaan 16,271)
1 2 3 … 1 626 1 627 1 628