› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,271 - 16,280 (kaikkiaan 16,885)
1 2 3 … 1 627 1 628 1 629 … 1 687 1 688 1 689

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 6.1.2026, 19:57

    Sellaisesta metsänhoidosta on kerrottu, jossa osatekijät ovat kunnossa. Metsänhoidon vahvuuksiin kuuluu myös peitteinen metsänhoito, siitä on kerrottu.  Ja jos metsänhoitoa linjataan, jaksottaisen kaksijaksoinen ei riitä. Hyvä on sekin ja päästään tuloksiin, mutta metsänhoitoa on pystyttävä käsittelemään myös kokonaisvaltaisesti. Peitteinen metsänhoito on paljon muutakin, ei vaan kaksijaksoista metsänhoitoa?

    Perko 9.1.2026, 19:42

    Väittämiin ettei ole tutkittua tietoa niin näiden alla olevien tutkimukset ja väitökset ovat enemmän mitä  avohakkuun tuottavuudesta on tutkimuksia.

    Metsäntutkijat Suomessa, jotka ovat korostaneet metsänomistajan taloudellista etua erityisesti kuluja säästävien menetelmien kautta, ovat usein keskittyneet jatkuvaan kasvatukseen tai säästävään metsänhoitoon. Näissä menetelmissä vältetään kalliita uudistamiskuluja (kuten maanmuokkaus ja viljely) ja hyödynnetään luontaista tuotannonaikana uudistumista katkoitta.
    Keskeisiä tutkijoita tässä teemassa ovat:
    Kari Mielikäinen (professori emeritus): Korostaa säästäväisyyttä ja faktapohjaista metsänhoitoa. Hän on todennut, että ”säästäväisyys metsätaloudessa kannattaa aina silloin, kun halvemmalla menetelmällä saadaan aikaan yhtä hyvä tulos”.
    Erkki Lähde (professori emeritus): On jatkuvan kasvatuksen (eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen) tunnetuin puolestapuhuja Suomessa. Hänen tutkimustensa mukaan jatkuva kasvatus on taloudellisempaa, koska siitä puuttuvat kalliit avohakkuun jälkeiset perustamiskulut.
    Timo Pukkala (professori): Itä-Suomen yliopiston professori, joka on julkaissut lukuisia laskelmia ja simulaatioita jatkuvan kasvatuksen paremmasta kannattavuudesta metsänomistajalle.
    Olli Tahvonen (professori): Metsäekonomian professori (Helsingin yliopisto), joka on tutkinut optimaalista metsänkasvatusta taloustieteen näkökulmasta. Hänen tutkimuksensa usein puoltavat poimintahakkuita ja pidempiä kiertoaikoja taloudellisesti järkevinä vaihtoehtoina.
    Sauli Valkonen (erikoistutkija, tohtori): Luonnonvarakeskuksen tutkija, joka on pitkään tutkinut jatkuvan kasvatuksen biologisia ja taloudellisia edellytyksiä käytännön kokeiden kautta.
    Nämä tutkijat ovat väitelleet ja kirjoittaneet siitä, miten metsänomistaja voi maksimoida nettotulonsa pienentämällä menoja ja hyödyntämällä metsän luontaista dynamiikkaa.
    Lauri Vaara tohtori : Puolusti hankintahakkuuta ja omistajan hallintaa omaan metsään.  Hänen toinen väitöskirjansa Metsänhoitajien maa (2013) käsitteli sitä, miten metsäala on rakentunut palvelemaan teollisuutta ja ammattikuntaa itseään, usein metsänomistajan kustannuksella. Hän kritisoi voimakkaasti pakollisia tai tarpeettomia metsänhoitotöitä, kuten turhaa lannoitusta tai maanmuokkausta, joita hän piti usein enemmän metsäorganisaatioiden työllistämisenä kuin metsänomistajan eduksi investointina.

    suorittava porras suorittava porras 9.1.2026, 20:33

    Luontaisesti uudistetuista alueista onnistuu vain puolet. Jk:ssa ei sitäkään vähää, kun maata ei muokata eikä alueita raivata . Vesitalouskin retuperällä. Jk on ihan ” Sulovileenin” menetemä. Halpa, mutta ei hyvä.

    Perko 9.1.2026, 22:48

    On näyttö  jk  metsä toimii  uudistukseen kajoamatta. Olette te niitä kertomanne mukaan yrittämässä aukosta tai kohta sen jälkeen, niitä muita kohteita ei just ole ollut.  Katsoo  Osmo Palosaaren videolta, Se pyörii sittenkin!  Muuten täällä ei olis metsänpuita ollenkaan ollut tuhansiin vuosiin. Puolet  kun onnistuu se jo riittää niin seuraava 12 vuotta on jo kokoala täydellä tuotannossa.

     

    140ärrä 9.1.2026, 22:58

    Muuten täällä ei olis metsänpuita ollenkaan ollut tuhansiin vuosiin. 

    Luonnolla on aikaa. Oikein hyvin ne loppuun harsitut rehevän kasvupaikan metsätkin taimettuu, kun tarkasteluväliksi otetaan tarpeeksi pitkä aika, esim. 50-100 vuotta, ehkä enemmänkin.

    Perko 9.1.2026, 23:15

    Niinpä,  50 vuodessan jk on 3-4  kertaa tuottanut tukkipuuta myyntiin ja on uutta kasvua edelleen. Onko ärrältä lyönyt terä kiveen  vai varsi katkennut kun kamppailua haet!

    Jovain Jovain 10.1.2026, 08:04

    Eikö kuuden huippututkijan tulos ja käytännön kokemukset metsissä, riitä kumoamaan jeesus-väittämänne. Peitteinen metsänhoito on tulevaisuutta ja niistä asioista päätetään isommissa pöydissä. Ei ole vaadittu peitteistä metsänhoitoa valtamenetelmäksi, mutta ehkä kolmannes tai tulevaisuudessa puolet, fihfti/fihfti voisi olla hyvä yhdistelmä suomalaiselle metsänhoidolle. Siitä on hyviä kokemuksia jo ennen 80-luvulla toteutettua metsänhoidon sulkua.

    jupesa 10.1.2026, 08:44

    Tahvonen on itse kertonut, että mitään varmaa ei voi sanoa ( on tod.näk. väärässä jos sanoo) tuottavuudesta. Se kuvaa hyvin NNA-laskennan ongelmia metsän kasvatuksen tuottavuuden laskennassa.

    Pukkalan vertailuissa ongelmana on ollut tasaikäisen kasvatuksen väärät oletukset; jatkuva alaharvennus ja liian korkeaksi oletetut kulut. Molemmat vääristää lopputulosta. Lisäksi oletus jk:n kuluttomuudesta ei sekään pidä paikkaansa.

    E.Lähde on menninkäisuskonsa kanssa sopusoinnussa kun kertoilee tarinoita jatkuvasta kasvatuksesta.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.1.2026, 08:45

    Muistelen mainituista tutkijoista Mielikäisen ja Valkosen esittäneen myös kriittisiä arvioita jk:sta. Esimerkiksi se Lähteen, Pukkalan (uusi blogi) ja Perkon väite että kyllä se pyörii ja kyllä se kasvaa (kiertoajalla jopa enemmän kuin jaksollinen) on mielestäni edelleen epävarma ja hyvin tapauskohtainen. Tuhoriskit ja uudistumisriskit eivät häviä toistamalla vaan soveltamalla menetelmää taiten ja oikeissa kohteissa.

    Jovain Jovain 10.1.2026, 10:14

    Edelleen väittämistä on ja jopa valheiden verkosta, kuvaa suomalaista metsänhoitoa. Se on valitettavaa, ei kuitenkaan kannata olla huolissaan. Näytöt riittää, hieman asenne muutosta ja tulosta tulee myös peitteisestä metsänhoidosta.

Esillä 10 vastausta, 16,271 - 16,280 (kaikkiaan 16,885)
1 2 3 … 1 627 1 628 1 629 … 1 687 1 688 1 689