Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,281 - 16,290 (kaikkiaan 16,298)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuhastelija

    Onkohan Perkolla taktiikkana kuin itänaapurissa, että sitä samaa kuin tarpeeksi toitotetaan niin sitä aletaan pitämään totuutena?

    mehtäukko

    Kaksosilla on fanaattinen pakkomielle jk:sta. Enimmälleen valheiden verkkoa, jossa kokonaisuus on yhtä epävarmuutta.

    jupesa

    Tahvonen on itse kertonut, että mitään varmaa ei voi sanoa ( on tod.näk. väärässä jos sanoo) tuottavuudesta. Se kuvaa hyvin NNA-laskennan ongelmia metsän kasvatuksen tuottavuuden laskennassa.

    Pukkalan vertailuissa ongelmana on ollut tasaikäisen kasvatuksen väärät oletukset; jatkuva alaharvennus ja liian korkeaksi oletetut kulut. Molemmat vääristää lopputulosta. Lisäksi oletus jk:n kuluttomuudesta ei sekään pidä paikkaansa.

    E.Lähde on menninkäisuskonsa kanssa sopusoinnussa kun kertoilee tarinoita jatkuvasta kasvatuksesta.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Muistelen mainituista tutkijoista Mielikäisen ja Valkosen esittäneen myös kriittisiä arvioita jk:sta. Esimerkiksi se Lähteen, Pukkalan (uusi blogi) ja Perkon väite että kyllä se pyörii ja kyllä se kasvaa (kiertoajalla jopa enemmän kuin jaksollinen) on mielestäni edelleen epävarma ja hyvin tapauskohtainen. Tuhoriskit ja uudistumisriskit eivät häviä toistamalla vaan soveltamalla menetelmää taiten ja oikeissa kohteissa.

    Jovain Jovain

    Edelleen väittämistä on ja jopa valheiden verkosta, kuvaa suomalaista metsänhoitoa. Se on valitettavaa, ei kuitenkaan kannata olla huolissaan. Näytöt riittää, hieman asenne muutosta ja tulosta tulee myös peitteisestä metsänhoidosta.

    Perko

    Jatkuvan kasvatuksen (JK) ja jaksollisen kasvatuksen välisessä vertailussa kerrotte usein nimenomaan riskienhallinasta. Luonnonmullistusten, kuten myrskyjen tai kirjanpainajatuhojen, sattuessa jaksollisen kasvatuksen ”täystuho” (päätehakkuukypsän metsän kaatuminen tai kuoleminen kerralla) on taloudellisesti raskas tilanne. Se oli äsken. Tasaikäinen on sijoituksineen 50 vuoteen asti täystuhoriski.
    Jatkuva kasvatus säilyttää peitteisyyden, kerroksellisuus ja siten ehkäisee tietyntyyppisiä tuulituhoja, hyönteistuhoja vastaan sekametsä on egolokisesti monipuolisuudellaan kestävämpi.  Tutkittu tieto!

    Onko jollain palstalaisella  mitään positiivista havaintoa tai oivallusta aukosta tai muista raateista?

     

    siniluoto

    Tutkimusten tuloksissa liikaa hajontaa.

    Valitettavasti vie luotettavuuden.

    Makarov

    Pahimmat tuulituhot omissa metsissä ovat kyllä sattuneet jk kokeilu aloille joita on sitten hakattu nurin. Ymmärtäähän sen kun isoja puita poistetaan ja jäljelle jää honteloita heikkon juuriston kasvattaneita puita. Hoidetut jaksollisen metsät taas pysyvät kohtuu hyvin pystyssä vaikka nytkin oli tuossa kova myräkkä.

    jumpe

    Jatkettua vai jatkuvaa kasvatusta? Eiköhän tästä videosta käy hyvin ilmi Kari Mielikäisen kanta asiaan.

    mehtäukko

    Juuri noin Makarov. Kun on aina mahdollisuus tulla puustoon tuho, sen jälkiselvittely jaksollisessa on nippu selkeitä toimenpiteitä.

    Entä jk:ssa? Jos lumi, myrsky tai ötökät leimaavat kunnolla, entä sitten? Sekapuustoisen taimikon odottelu vie omistajansa hautaan.

Esillä 10 vastausta, 16,281 - 16,290 (kaikkiaan 16,298)