› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,301 - 16,310 (kaikkiaan 16,828)
1 2 3 … 1 630 1 631 1 632 … 1 681 1 682 1 683

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 11.1.2026, 18:55

    Samat kriitikot, jotka vaativat JK:lta ”sadan vuoden empiiristä näyttöä”, hyväksyivät aikoinaan varauksetta esimerkiksi raskaat suometsien ojitukset tai ne mainitut ”hölmöläisten kynnökset”, vaikka niiden pitkäaikaisista tuhoista (kuten ravinteiden huuhtoutumisesta tai puiden riukuuntumisesta) ei ollut mitään takeita.

    Jatkuvasta kasvatuksesta (JK) on itse asiassa olemassa pitkiä aikasarjoja (esim. professori Erkki Lähteen ja professori Timo Pukkalan tutkimukset), mutta ne on usein sivuutettu ”epävirallisina”, koska ne paljastavat  vallitsevaa ”avohakkuu-kyntö-istutus” -teollisuusmallia tappiollisuuden.
    Jos joku tänä päivänä sanoo, ettei tietoa ole, hän jättää huomioimatta sen, että luonto on harrastanut jatkuvaa kasvatusta tuhansia vuosia ennen ensimmäistäkään metsätieteellistä tutkintoa.

    Puukin kuvaama ahneus  on pitkällisen tuhon edellä ja sen varmistaja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.1.2026, 19:01

    luonto on harrastanut jatkuvaa kasvatusta tuhansia vuosia

    Miten luonto itse uudistaa metsää? Lue Tuomas Aakalan artikkelista ”Metsien luontainen rakenne, kehitys ja haasteet monimuotoisuuden turvaamiselle talousmetsissä” Metsätieteen Aikakauskirjassa.

    Perko 11.1.2026, 19:21

    A J,  Olen tällä telluksella käynyt ja nähnytkin  myös  metsiä eteläisellä ja pohjoisella puoliskolla. Lähimmälle   luomulle  on   kolme kilometriä .  Talousmetsän tunnistaa  harvase päivä  tamppaajasta. Tarkastajia  ja neuvojia  näkyy useimmin aukossa kuin puita.

    ”Erityisesti tuoreemman palovaikutteisen puun lisääminen on kallista, hallitun tulenkäytön vaikeuden takia. Sen takia palovaikutteisen puun lisäämistä olisi kustannustehokasta tehdä metsäpaloalueilla, vaikka erillisellä palaneiden metsien suojeluohjelmalla. Samalla lisääntyisivät runsaslahopuustoiset varhaiset sukkessiovaiheet”    On tehokasta  eikä tikkuaski paljon maksa.

    käpysonni käpysonni 11.1.2026, 19:41

    Jatkuva kasvatus on varmasti hyvä menetelmä silloin, kun ei pyritäkään  puuston kasvun maksimointiin,  mihin taas jaksollisessa kasvatuksessa on pyrkimys. Kummasta profit* on parempi, siihen ei asiantuntemukseni riitä.

     

    * = taloudellinen voitto

    jupesa 11.1.2026, 19:46

    Tasaikäisen metsän parempi tuotto onkin nyt muka  ahneutta. Kun on kyse nimenomaan taloudellisen tuloksen vertailusta, siinä puhutaan taloudesta eikä muusta.  Luontoarvoja pitää käsitellä erikseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.1.2026, 20:01

    Aakalan artikkelissa on esitetty pohjoisten havumetsien uudistumisdynamiikat, joista rehevien kasvupaikkojen kuusivaltaisten metsien pienaukkodynamiikka eli yksittäisten puiden tai puuryhmien kuoleminen sopii aika hyvin yhteen jk:n poimintahakkuun tai pienaukon kanssa. Karuilla kuivilla paikoilla vallitsee kohorttidynamiikka, jossa männikköön syntyy kerralla laajemmalle alueelle samanikäisten taimien joukko. Tämä voisi sopia kaistalehakkuisiin tai siemenpuuhakkuisiin. Kolmas dynamiikka on suurten tuhojen dynamiikka, joka vastaa jossain määrin avohakkuuta lopputuloksensa puolesta.

    Husq165R 11.1.2026, 20:03

    Asia on juuri noin kun käpysonni kirjoittaa! Tuo taloudellinen puoli voi olla jatkuvassa monessa kohteessa parenpi! Nuo puukin jutut on luettu moneen x:taan, mutta ei niihin voi oikein luottaa!

    Voimia perkolle!

    jupesa 11.1.2026, 20:33

    Vanhan raivaussahan kommentit voi sivuuttaa hyvillä mielin; niissä ei ole juuri koskaan mitään asiaa .

    Samoin jk:a estoitta suitsuttivat kommentit on jk-firmojen propagandaan hurahtaneiden ukkojen höpinää joka kannattaa pääosin jättää omaan arvoonsa.

    Perko 11.1.2026, 21:38

    Mikään ei estä eri-ikäisen  tuotto on myös enemmän  kuutioina kuin aukkojen katkoma kasvatus.   Siihen tarvitaan tietoa ja osaamista!

    jupesa 12.1.2026, 06:42

    Harsinnassa kantohinta on 5€/ motti alempi kuin vastaavan kohteen yläharvennuksessa. Puiden varominen ja joka kokoluokan puiden puiminen maksaa. Päätehakkuissa hintaero on 6-10 € motilta. Hintaero ja jäävän harsintapuuston pääomakulut tekee päätehakkuusta tuottavamman vaihtoehdon yleensä.

Esillä 10 vastausta, 16,301 - 16,310 (kaikkiaan 16,828)
1 2 3 … 1 630 1 631 1 632 … 1 681 1 682 1 683