Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,311 - 16,320 (kaikkiaan 16,759)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Husq165R

    Alkaa vaikuttamaan yhä enemmän siltä, että mehtä ukko:kin suhtautuu kielteisesti jatkuvaan kasvatukseen! Toivottavasti olen väärässä! Mutta alkaa vaikuttamaan myös yhä enemmän siltä, että tuossa on negadiivis sävytteistä viestintää ja eivät ole samaa mieltä asijoista! Saatan olla oikeassa!

    Visakallo Visakallo

    Vanha Husovarna se alkaa vaikuttamaan jo näin aamusta!

    mehtäukko

    Lukijat eivät mahtane olla epätietoisia siitä, miksi mehtäukko ”suhtautuu kielteisesti jatkuvaan kasvatukseen”. Jos husovarnalle tämä ei ole vieläkään valjennut vaikka sorkkii keskustelua, täytyy kyllä ihmetellä ymmärryksen laatua?

    Nykytietämyksellä jk:sta on vain tietyille kasvupaikoille sopivilla alueilla esim. puistometsiin soveltuva poimintamenetelmä. Ns. peitteisyys tai tuottoisa uudistuvuus ovat olemattomia näennäisiä ”etuja”, kun kaikki muut osatekijät ovat silkkaa sekundaa.

    Perko

    https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/osaran-aukeat-2/sivu/3/  Tuosta on hyvä jatkaa, hakkuut ovat riittävän etäällä syyntikäläis ukkojen pohdintaan! Pitäis olla vahtien valppaana etteivät karkaa uunilta sinne,  -40 ’ C hyytää ukot äkkiä!

    mehtäukko

    Mitä sitten ? Perkolainen irvailulle ei ole katetta linkissä olevan Sammelin vastauksesta :

    ”…Maaperän lämpötila ei koskaan nouse juuristolle sopivaksi.
    Jukka Valtanen on monesti todennut, aurausalueiden kasvun olevan 30 ensimmäisen vuoden samaaluokkaa kuin 600 km etelämpänä vastaavilla kohteilla.
    Tuo 500 mottia ei tietysti tarkoita päätehakkuun loppu puustoa vaan koko tuotosta. 50-70 m3 ensiharvennus tarkoittaa lähes 100m3 kokonaispoistumaa, siihen pari muuta harvennusta a 60/80m3/ha ja 250m3 päätehakkuu hukkapuineen niin ollaan kokonais puuntuotoksessa lähellä 500mottia ja ainespuussakin 400 mottia…”

    pikkutukki pikkutukki

    Jatkuva kasvatus on varmaan erinomainen ja sopii kaikkialle .

    Jos ei huomioida korjuuta ja taloutta .

    Perko

    Puuki, sie elä anna huijata ihtees noilla hinnoilla. Nyt on joku ”trumppi” ollut  hinnoittelemassa myyntisi.  Ole tarkkana etteivät vaadi päälle omistukseensa hoitoalojasi!    Härskiä syrjintää!

    jupesa

    Se on selvä että harsinnan hinnat on huonompia. Isommat korjuu alueet ja pidemmät ajomatkat tietenkin lisää kuluja. Pelkät yläharvennukset hinnoitellaan erilailla.

    Mutta suurin  ero tulee jk-metsän pääomakuluista  suhteessa päätehakkuisiin.

    Perko on antanut jk-firmojen propagandan huijata itseään. Mm. Pukkala käyttää hyväkseen NNA-laskelmien helposti vääristeltävissä olevia tuloksia . Niihin uskoo asiantuntemattomat MO:t.

    Nostokoukku

    Puunkorjuuyrityksiä vartenhan puustoja kasvatetaan. Metsänkasvatuksen ohjeetkin siihen tähtäävät ja niitä muutetaan kulloisenkin kalustokehityksen mukaan. Metsänomistajan talous on toinen kriteeri, mutta tulee kaukana jäljessä.

    mehtäukko

    ”..Puunkorjuuyrityksiä vartenhan puustoja kasvatetaan..”   Mistä pirusta kumpuaa moinen väite, sillä puuston kasvattajahan siitä on ensin hyötymässä?

Esillä 10 vastausta, 16,311 - 16,320 (kaikkiaan 16,759)