Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,321 - 16,330 (kaikkiaan 16,331)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    Mitä sitten ? Perkolainen irvailulle ei ole katetta linkissä olevan Sammelin vastauksesta :

    ”…Maaperän lämpötila ei koskaan nouse juuristolle sopivaksi.
    Jukka Valtanen on monesti todennut, aurausalueiden kasvun olevan 30 ensimmäisen vuoden samaaluokkaa kuin 600 km etelämpänä vastaavilla kohteilla.
    Tuo 500 mottia ei tietysti tarkoita päätehakkuun loppu puustoa vaan koko tuotosta. 50-70 m3 ensiharvennus tarkoittaa lähes 100m3 kokonaispoistumaa, siihen pari muuta harvennusta a 60/80m3/ha ja 250m3 päätehakkuu hukkapuineen niin ollaan kokonais puuntuotoksessa lähellä 500mottia ja ainespuussakin 400 mottia…”

    pikkutukki pikkutukki

    Jatkuva kasvatus on varmaan erinomainen ja sopii kaikkialle .

    Jos ei huomioida korjuuta ja taloutta .

    Perko

    Puuki, sie elä anna huijata ihtees noilla hinnoilla. Nyt on joku ”trumppi” ollut  hinnoittelemassa myyntisi.  Ole tarkkana etteivät vaadi päälle omistukseensa hoitoalojasi!    Härskiä syrjintää!

    jupesa

    Se on selvä että harsinnan hinnat on huonompia. Isommat korjuu alueet ja pidemmät ajomatkat tietenkin lisää kuluja. Pelkät yläharvennukset hinnoitellaan erilailla.

    Mutta suurin  ero tulee jk-metsän pääomakuluista  suhteessa päätehakkuisiin.

    Perko on antanut jk-firmojen propagandan huijata itseään. Mm. Pukkala käyttää hyväkseen NNA-laskelmien helposti vääristeltävissä olevia tuloksia . Niihin uskoo asiantuntemattomat MO:t.

    Nostokoukku

    Puunkorjuuyrityksiä vartenhan puustoja kasvatetaan. Metsänkasvatuksen ohjeetkin siihen tähtäävät ja niitä muutetaan kulloisenkin kalustokehityksen mukaan. Metsänomistajan talous on toinen kriteeri, mutta tulee kaukana jäljessä.

    mehtäukko

    ”..Härskiä syrjintää..” kuvastaa perkolaisen katkeruutta asiain tilaan, jota joutuu jk:ssa maistamaan.

    mehtäukko

    ”..Puunkorjuuyrityksiä vartenhan puustoja kasvatetaan..”   Mistä pirusta kumpuaa moinen väite, sillä puuston kasvattajahan siitä on ensin hyötymässä?

    Perko

    Sopimaton korjuu yritys pittää lähettää muualle yrittämään!  Niihin on pesiytynyt ”mafiaketjut kolmenrosvon” suojeluksessa  maksavat suojelurahaa ketjun vetäjälle.  Kilpailutus on häivytetty.  Korjuun voi teettää itse.

    mehtäukko

    Joo, perkolaiselle Härskiä syrjintää, mutta oma valinta.

    Perko

    Metsälautakunnan  lahkosta; Muinaisjäänteet syytinkiläis-ukoilla henki elää.
    Tämä ryhmä elää vielä 1970-luvun säädösmaailmassa. He pelkäävät, että jos metsään jättää yhdenkin pystypuun, virkamies tulee ja vie loputkin. He tekevät aukon, koska ”niin on aina tehty ja niin on opetettu”. Motto: ”Puuton maa on puhdas omatunto.”

Esillä 10 vastausta, 16,321 - 16,330 (kaikkiaan 16,331)