› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,351 - 16,360 (kaikkiaan 16,697)
1 2 3 … 1 635 1 636 1 637 … 1 668 1 669 1 670

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa Timppa 16.1.2026, 11:34

    Tässä osuuteni Hesarin keskusteluun:

    Metsätalous tuottaa arvokasta raaka-ainetta auringon ilmaisenergialla ilmaisista sadevedestä ja ilman hiilidioksidista. Metsänomistaja saa puun kasvatukseen investoimansa tuotantopanoksen takaisin 10 kertaa suurempana kantorahatulona. Yhteiskunta saa metsänkasvatukseen sijoitetun rahan 60-kertaisena lisäarvona.

    Mikään ei ole niin kannattavaa kuin metsätalous. Sitä paitsi toiminta on kestävää niin kauan kuin aurinko lämmittää meitä. Metsätalous on se Kalevalan Sampo, josta aikanaan Lönnrothin mukaan sodittiin. Nyt niitä ”sammonryöstäjiä” vilisee näillä palstolla.

    Miten muuten maaseutua pystyttäisiin pitämään asuttuna, ellei hyödynnettäisi ainoaa luontaista voimavaraamme.

    Totta on tietysti, että kaikki asiaan vaikuttavat tekijät pitää ottaa huomioon. Maaseudun asuttuna pysyminen ja siellä olevien ihmisten kodit ovat oleellinen asia. Toinen on maanpuolustus. Itärajan läheisyydessäkin pitää olla asutusta.

    Sitten on koko metsäklusterin toiminta. Hyvin kasvavat metsämme ovat mahdollistaneet metsäalan teknologiatehollisuudelle mainiot edellytykset jatkuvaan tuotekehitykseen, mikä onkin tehnyt tästä teollisuushaarastamme erään maailman johtavista. Supistuva puunsaanti johtaisi puunjalostustehtaiden vähittäiseen alasajoon ja samalla myös Suomessa toimivan metsäteknologiateollisuuden supistumiseen

    Perko 16.1.2026, 14:03

    Nyt on hutut j a vellit sekaisin Timpan ”juhlapuheessa”.

    Suuret avohakkuualueet ja taimikot tarjoavat vähän näkösuojaa, mikä tekee niistä haastavia puolustajalle, varsinkin kun lennokkien (dronet) ja lämpökameroiden käyttö on lisääntynyt.
    Peitteellisyys: Jatkuvan kasvatuksen metsät tai eri-ikäisrakenteiset metsät tarjoavat paremman suojan havainnoinnilta ja mahdollistavat joukkojen liikkumisen piilossa.

    Raivauksien ja istutuksen lisäksi vielä pitäis sotia ropsinhakkuun välissä.    Kyllä ne ennemmin nousee mihin Kalajoella hiekkarannoille. Olkaa valmiina!

    Jovain Jovain 16.1.2026, 15:38

    Tehostettu metsänhoito ei tuota tulosta, kun samaan aikaan hoitamattomat metsät ja metsien vajaatuotto lisääntyvät. Tarkoittaa kasvun ja hoidon potentiaalia hoidettuna. Hakkuita ei siinä mielessä tarvitse vähentää, kun huolehditaan metsien tuotosta…

     

     

     

     

    Kuusiuskova 16.1.2026, 21:23

    Siinä olen samaa mieltä että liikaa näkee huonosti hoidettuja metsiä, joka puolella maata.

    Timppa Timppa 16.1.2026, 21:27

    Aukossahan on helppo osua drooneilla.  Itse voi lymytä taimiokossa.

    Jovain Jovain 17.1.2026, 08:48

    Seurauksia voi verrata vaikka hölmöläisten metsäpolitiikkaan. Metsänhoidon vapauttamisella on suora yhteys metsien vajaatuottoon.

    jupesa 17.1.2026, 09:31

    Harsinnan harrastajien määrä on niin marginaalinen, että ei siitä aiheutuva metsien vajaatuottoisuus ole kovin merkittävä haitta.

    KuneKoski 17.1.2026, 09:48

    Eiköhän se valinnanvapaus olisi kuitenkin paras vaihtoehto. Ne, jotka haluavat metsiään hoitaa ja hakata, se heille sallittaisiin. Ne, jotka jättävät hoitamatta, olisi myös hyväksyttävää. Jos suojelualueita täytyy lisätä, olisivat nuo hoitamattomat etusijalla. Uudistusalan, josta hoidon puutteen vuoksi on kaikki istutustaimet kuolleet, olisi mitä parhain lähtökohta luonnontilaiselle metsälle. Ongelma vain on, että noita risukoita ei metsäväen lisäksi arvosta myöskään luontoväki. Jos nyt tuollaista jaottelua ihmisten välille on mitään mieltä tehdä. Kumpikin tavoittelee metsän hyvinvointia. Toiset markkinavetoisesti ja toiset verovaroin.

    Perko 17.1.2026, 13:57

    Kuuleppas Puuki;   Moderni tutkimus (esim. Luonnonvarakeskus) osoittaa, että oikein hoidettuna jatkuvan kasvatuksen taloudellinen tuotto on  parempi kuin jaksollisen kasvatuksen, kun lasketaan mukaan korkotekijät ja uudistamiskulut. Nähdään aukkojen lopputulos vertailussa risukkoina.
    Viestisi kuvaama malli on nimenomaan se ”metsänomistajan tulon hyväksi” tehty strategia, jota mainitsemasi kriittiset tutkijat ovat peräänkuuluttaneet: säästetään kuluissa, hyödynnetään luonnon omaa kasvua ja pidetään taloudellinen päätösvalta itsellä metsää tuhoamatta.

    jupesa 17.1.2026, 14:42

    Jopa ilman vaihtoehtoisen sijoituksen tuottoa jk yleensä häviää tuotossa (NNA tai korkoakorolle laskien ) tasaikäiselle kasvatukselle. Mikäli edes on mitään järkeä yrittää jk:sta ko. kohteessa. Olen aikoja sitten selvittänyt sen laskemalla vertailuja.

Esillä 10 vastausta, 16,351 - 16,360 (kaikkiaan 16,697)
1 2 3 … 1 635 1 636 1 637 … 1 668 1 669 1 670