Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,361 - 16,370 (kaikkiaan 16,697)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Moderni tutkimus (esim. Luonnonvarakeskus) osoittaa, että oikein hoidettuna jatkuvan kasvatuksen taloudellinen tuotto on  parempi kuin jaksollisen kasvatuksen, kun lasketaan mukaan korkotekijät ja uudistamiskulut.

    Kuka ja missä? Ovatko nämä tutkijat riippumattomia vai saavatko tuloja alan konsultoinnista?

    Perko

    Moderni = Ovat riippumattomia ( ei keinu), ” palkattomia”. Voi itse varmistaa kun seisoo  parkkipaikalla tai nurmettuneella urheilukentällä niin se lähinnä tuottaa  puuta samanverran 30 vuoteen kuin aukko metsässä mutta ei kuluta yhtä paljon.

    Kuusiuskova

    Jk ei ikinä tuota yhtä hyvin kuin hyvin hoidettu kuusikko, koivikko tai männikkö. Ei väliä millä korolla lasketaan.

    Perko

    Taistellen tutkimusta vastaa; Vaikka kriitikot sanovat, että kalliit maanmuokkaukset ja taimet ovat turhaa vaivaa, te tiedätte totuuden: Aukossa urheilu, pelkkä tamppausta  39 vuotta ehkä ei vielä tuo eka kerralla kultamitaleita. Vasta seuraavalla kerralla kun panostetaan pohjatöihin, ostetaan uskoen siemenet ja annetaan valon hoitaa loput, saadaan myyjän lupaama tulos, joka jättää jatkuvan myynnin menettelyn kauas taakse.
    Pitäkää kiinni uskostanne – kuitu kasvaa, tukkia tulee ja tulevaisuuden toisessa elämässä tuotot ovat taatut!

    jupesa

    Vasta laitoin yhden esimerkin 50 v. sitten istutettiin mä-taimet turvemaalle. Ilman maanmuokkausta v-76. Nyt tehdään päätehakkuu. Ei ole mitään 30 vuoden tamppausta tai tyhjäkäyntiä . Se on Perkon propagandaa että metsässä olisi tyhjäkäyntiä suhteessa harsintametsiin. Harsinnan jälkeen on tyhjäkäyntiä sitä useammin mitä useammin harsinta tehdään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko: tulevaisuuden toisessa elämässä tuotot ovat taatut. Tämä on uusi näkökulma asiaan, tai ehkä joillakin vanha.

    Perko

    No puuki, laske montako vuotta on  mennyt tyhjäkäynnillä –  1976 ->2026?   Nuoruushan  siinä meni ja oli monet mukavat  valoisat yöt!   Mukavasti  ja nopeasti on mennyt.  Sitä parasta oli kuin Nykäsen Matilla.

    Puukille pitää Metsälehden  myöntää tiedonjulkistamispalkinto  Matematiikan kursseista  !!   Teetä  läksyt jotta menee perille.

    Puuki ”harsiminen”  ei ole nekatiiviarvo se on joka kerta myyntitulo järeistä tukkipuista enimmäkseen ( aiheuttaa kateutta propsin tuotannossa) .

    A J ,  mie ennakoin ajatuksianne noiden istutusten uskon ja aukkojen kierrättäjien palkitsemista ” sitten siellä”.   Olette keitetyistä kahvinporoista ennustaneet kuinka monella kierroksella  jatkuva myynti johtaa lopulliseen tuhoon. Tässä maallisessa pakanallisessa rytmissä eletään kädestä suuhun ja mittää säästämättä aukkoihin ja niiden tuonpuoleisen autuuteen.

    jupesa

    Sinä käyt harsimassa metsästäisi joka 10. vuosi vai oliko se peräti  joka 8. vuosi . Joka kerta on riski juurilahon lisäämiseen jos teetät kesäkeleillä. Lisäksi tulee joka kerta myöhästynyt harvennusreaktio. Siitä johtuu Tasaikäisen metsää heikompi kiertoaikainen kasvu.

    Minun turvemaamännikköön on tehty 1. harvennus ennen tämän vuoden päätehakkuuta.  Laskit miten tahansa, tuotto on parempi kuin odottamalla about 40 vuotta alikasvospuiden varttumista 1.3 m pitkiksi. Sitähän se olisi jk-opeilla kasvatettaessa.

    Kun päätehakkuun sijaan tehdään harsinta, kantoraha on selkeästi pienempi . Se erotus (uudistuskulujen jälkeen) kasvaa 10 vuodessa kaksinkertaiseksi ja 20 vuodessa ( joka on realistisempi aika seur. harsintaan) 4. X:ksi. Samaan aikaa uusi taimikko varttuu usein jo kuitupuumittoihin.

    Perko

    Aktivuuden keskeytystä ei ole jk  puustossa,  siellä  tiheys ja oksisto ovat optimissa jatkuvasti, myös nuori puusto taimet elinvoimaisia.

    Väärää käsitystä, nuo jaksollisen harvennus reaktiot ja tappiot sekä kaiken nuoren elinvoimaisen puston  puute jota ovat palkkion himossa tuhottu koko  70 vuoden odotusajan niitä ei ole jk ssa. Umpeenkasvaneen metsän puustossa ovat ongelmat  joita ei voi paikata jk muutoksella.  Rahojen siirtely  mummon perinnön puustosta nyky aukkoon eivät lisäänny.

    Kuusiuskova

    Nykyajan taimilla ei ole kovin monta vuotta ilman tuloa.

    Koivu harvennetaan jo 12 v iässä ja kuusikko 18-20v iässä ensimmäistä kertaa.  Toinen harvennus on yleensä 6-8 v ensiharvennuksesta ja kolmas harvennus toiset 8vuotta edellisestä. Päätehakkuu koivikoissa 35v iässä, kuusikoissa 45-50 vuoden iässä. Koivikoissa tuotto 450-500 mottia, kuusikoissa vähintään 600 mottia. JK ei ikinä pääse näihin lukuihin.

Esillä 10 vastausta, 16,361 - 16,370 (kaikkiaan 16,697)