Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,421 - 16,430 (kaikkiaan 16,483)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Perkon jk-metsissä on myös joku erikoinen hankintatapa, eli ne ovat vain jostain ilmestyneet nykyisille omistajilleen. Myös verotus taitaa olla jk-metsissä erilaista, -jos sitä nyt edes onkaan…

    Jovain Jovain

    Eihän kasvatettava puustopääoma voi olla kuluerä, varsinkaan, jos se hyvitetään vaihtoehtoisen metsänhoidon tuottoina. Voidaan metsänhoito tässä maassa lopettaa.

    jupesa

    Voitte lopettaa -perusteettoman harsintamainostuksen.

    Kasvatettava puusto on tietenkin kuluerä, kun verrataan kahden metsänkasvatustavan tuottoja keskenään kiertoajalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä metsätalouden pitää olla kannattavaa ihan jokaisessa metsikössä riipumatta siitä millä mallilla mennään. Eli ei huomioida hyvityksiä.

    Puusto ei ole kuluerä, mutta puuston arvo on rahaa sijoitettuna. Joko pidät sen rahan metsässä tai jossain muussa kohteessa ja tuotot muodostuvat sen mukaisiksi. Yleensä puusto kuitenkin kasvaa joka vuosi jonkin verran, joten tuotto on positiivinen vaikka aluksi pieni. Ei täytä ehkä aluksi omistajan korkovaatimusta, mutta kiihtyy ja kiertoajalla voi täyttää, mikäli vaatimus on kohtuullinen. Tässä pitää huomioida metsän matala riskitaso verrattuna muihin sijoitusmuotoihin – erityisesti niihin joissa sijoitetun pääoman voi menettää lähes kokonaan.

    Jos meillä on varttunut metsikkö, jonka käsittelyä mietitään, niin voidaan unohtaa se miten metsä on saatu aikaan. Mietitään vain tehdäänkö aukko vai poimintahakkuu. Jatkuvasti kasvatetussa metsikössä on kyllä yksittäisten puiden kasvuprosentit hyviä, mutta toisaalta siinä on sijoitettua pääomaa paljon. Aukkomallissa ovat taimien kasvuprosentit pienet, mutta sijoitettua pääomaa vähän.

    Käsittääkseni Perko aliarvioi omalla laskentatavallaan jaksollisen tuoton ja yliarvioi jatkuvan mallin tuoton. Ihan varma ei voi olla, kun niitä laskelmia ja metsiä ei esitetä.

    (Muokattu klo 10:33)

    Nostokoukku

    A.J. sama asia kuin kerroit puoli tuntia sitten. Vain vähän pitempänä versiona. Meniköhän nyt perille? Onko tämä sitä tautofoniaa?

    Jovain Jovain

    ”Puusto ei ole kuluerä” no hyvä, mutta vaihtoehtoisilla tuotoilla ei voida määritellä metsänhoidon paremmuutta. On haitaksi metsänhoidolle ja tuottavalle metsätaloudelle, kun rajoituksitta tuottavia puustopääomia voidaan käyttää sijoitustoimintaan. Metsät alkaa olla putsatut ja on paljon metsiä, joissa putsari on käynyt toistuvasti moneen kertaan.

    Perko

    Nyt aletaan puhua niistä lukemista, joilla ”Travoltojen” ajan laskelmat ja maahan haudatut rahat muuttuvat todelliseksi taloudelliseksi kauhuelokuvaksi. Kun laskentakorko nostetaan 5 prosenttiin, ajan merkitys muuttuu eksponentiaalisesti armottomammaksi.
    Käytetään esimerkkinä sitä edullista 1 500 euron alkupanosta (taimet, muokkaus, työ) hehtaarille maalle ei ole arvoa.
    Maahan haudatun rahan hinta (Jaksollinen menetelmä)
    Jos istutat metsän ja odotat päätehakkuuta 60 vuotta 5 % korolla:
    Velka itselleen: ^60 ≈ 28 019 euroa.
    Tämä tarkoittaa, että jotta istutus olisi kannattanut, jokaisen hehtaarin on tuotettava pelkästään istutuskulun kattamiseksi yli 28 000 euroa lisää verrattuna siihen, että olisit antanut luonnon hoitaa homman ilmaiseksi.
    Pankkikriisin aikaisilla 8–16 % koroilla luku muuttuu tähtitieteelliseksi: 8 % korolla 1 500 euroa on 60 vuoden päästä jo 151 800 euroa. Se on metsänuudistamisen vastine pikavippihelvetille.
    Ne, jotka väittävät JK-metsää kalliiksi, koska ”pääomaa jää metsään”, eivät ymmärrä rahan aika-arvoa,  pääoma ei katoa vaan tuottaa jk systeemissä edelleen 20 % tuloa jota pyritään pitämään päällä jatkuvana .

    Jk on jatkuva tuotanto eikä jaksollisen ” jääkiekon erätappio”. Maahan haudattu 1 500 euroa 5–16 % korolla on matemaattinen itsemurha verrattuna siihen, että pidetään olemassa oleva puusto tuottamassa ilman uutta velkaa. Se on kuin vertaisi kalliin Voyager-luotaimen lähettämistä epävarma tulevaisuus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    hehtaarin on tuotettava pelkästään istutuskulun kattamiseksi yli 28 000 euroa lisää

    Todennäköisesti tuottaakin, kun katselee noita puuntuottajien lukuja ja lyhentyneitä kiertoaikoja. Vertailussa pitää huomioida se että metsälaki velvoittaa uudistamaan, joten aukkoon on sijoitettava jotain, vähintään muokkaus ja ehkä siemenpuut. Jatkuvan kasvatuksen metsään ei tarvitse sijoittaa rahaa, vain puustoa, joten se voi olla ihan hyvä systeemi niin kauan kuin se pyörii.

    suorittava porras suorittava porras

    Perkolle..

    Kun aika on kriittinen kriteeri kannattavuusvertailussa, miten perustelet kannattavammaksi menetelmän, jossa puu kasvaa hakkuukypsäksi 120 vuodessa ja väität huonommaksi vaihtoehdoksi sitä menetelmää , jossa hakkuukypsyys saavutetaan 50-60 vuodessa ja satoa kertyy enemmän. …Ota fillari alle ja jaljon päälle ja painu mäkiin miettimään.

    Perko

    Suorittavaa vaivaa jokin  ” kuppa” 120 vuotisessa puustosta,  en  tunne  sitä. Hae näiltä ystävä ennustajilta ja shamaaneista apua.  Heillä  voi olla  luonnonlahjat apu noihin painajaisiin.  Mie enempi vain numeroilla laskien  oikaisen  ongelmia ajan suhteen.   Kokeile  ensin ammattiauttajaa,  eläkä viivyttele.

Esillä 10 vastausta, 16,421 - 16,430 (kaikkiaan 16,483)