Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,441 - 16,450 (kaikkiaan 16,482)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    Tuo on täysin totta. Muokkauksen ”kulu” häipyy uudistuksen varmuuteen, työn helpottumiseen, vesitalouden parannukseen, lisäkasvuun…Se kääntyykin kohta vain tuotoksi.

    Perko

    Jälleen on  siirtynyt  muutama  aukon tamppaaja  jk  fanittajaksi . Ahkerasti  seuraavat kuluja.  Taikovat menoja  pimentoon se on ensimmäinen merkki,  huomaamaton siirtymä jk  palstalle!

    Makarov

    Kyllä siinä ei paljon hampaita naurata kun jk:ssa ei välttämättä taimia muodostukkaan, tai jos muodostuu muutamia kun kymmeniä vuosia odottelee. Korko on korkea mutta tulotaso tulevaisuudessa romahtaa ja jää pää vetävän käteen pitkässä juoksussa. Voinee myös kysyvän miksi jk hoidetut metsät jos ne kerran ovat niin loistavia eivät ole kysyttyjä metsätilamarkkinoilla, kun taas jaksollisista hyvin hoidetuista metsistä olemme valmiita maksamaan reippaasti. Tuntuisi että ihmiset olisi jk metsistä kiinnostuneita kun ei tarvitse metsän eteen tehdä mitään muuta kuin ottaa sieltä rahaa ilman kuluja kiinnostaisi mutta ehkä olemme vain tyhmiä ja liian ahkeria.

    Jovain Jovain

    Jk metsiä metsätilamarkkinoilla ei ole myytävänä, mistä niitä kymmenessä vuodessa olisi ehtinyt muodostumaan. Ovat jaksottaisen metsiä ja ns. putsattuja, on niitä tullut seurattua ja usein ovat toistamiseen samat metsät myytävänä. Vaikea niistä ja vastaavasta metsänhoidosta jk metsiä on tunnistaa. Mehtäukon luontainen ei ole peitteistä metsänhoitoa.

    Makarov

    Joitakin jk:lla käsiteltyjä metsätiloja on kyllä ollut myynnissä mutta kiinnostus näitä kohtaan on ollut vähäistä. Jaksollisen puolella taas jopa taimikkovaltaisista tiloista on maksettu kovia hintoja, tämä johtuu yksinkertaisesti siitä että hyvällä taimikolla on edessä suht. Hyvä ja varma tulevaisuus. kun taas jk metsällä josta on hakattu suurin osa tukkipuista ja jäljelle on jäänyt muutamia taimia sekä siellä täällä lähinnä kuitukokoista puuta sisältävä metsikkö joista puolet ovat vielä huono laatuisia tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. Ihmiset eivät ole valmiita maksamaan toiveista vaan varmasta tulevaisuudesta.

    Jovain Jovain

    Tarkoitin jaksottaisen putsattuja, tuo kuvauksesi paljastaa sen, eivät ole jk metsiä. Suurin osa tukkipuustoa on hakattu, jäljellä muutamia taimia, siellä täällä lähinnä kuitukokoista puuta, puolet huonolaatuista ja toiveista pitäisi maksaa.  On näitä myynnissä enemmänkin, eivät ole jk metsiä ja ostohalut menivät saman tien.

    Perko

    Äkkiää on tullut  jk tiloja  esiin joita nyt voisitte käydä katsomassa. Muutama viikko sitten  tuskailitte ettei sellaista  ole nähneet. Niin se  maailma muuttuu Eskoseni!    A  J  ja muut  uskovaiset  vaeltakaa  bussilla ”aukko porukalla” kummastelemassa ihmettä!

    Google  sta katsoin;  ”Metsätilojen keskihinta on liikkunut viime aikoina noin 5 000 euron ( eipä oo paljon) molemmin puolin hehtaarilta, tosin sijainti ja puusto vaikuttavat hintaan merkittävästi.
    Arvonmääritys: Jatkuvaan kasvatukseen soveltuvat kohteet, kuten rehevät kivennäismaat ja suometsät, ovat kysyttyjä.”

    Vertailu ns avoin puuton vadelmikkoon saattaa olla merkittävä!

    jupesa

    Tunnettu tosiasia on, että metsä kasvaa kuutioita eniten , kun sitä harvennetaan mahdollisimman vähän ja usein. Harsintametsien heikko kasvu johtuu vajaatuottoiseksi harventamisesta. Kun se vielä tehdään usein/ kiertoaika, ei ole mikään ihme 20-30 % tasaikäistä verrokkia heikompi kasvu.   Kun puiden kasvu keskittyy harvassa asennossa juuristoon ja puun tyveen, koko puun lihominen tapahtuu harsinnan jälkeen viiveellä. Sitä myöhästymistä kutsutaan harvennusreaktion myöhästymiseksi.

    Perko

    Kyllä lähtee!  ”Tunnettu tosiasia on, että metsä kasvaa kuutioita eniten , kun sitä harvennetaan mahdollisimman vähän ja usein.” ??   Kasvun mystiikka  ja tuottavuuden suhde on monelle ns kinkkinen ratkaista kun on  monen arvoista kokoon liittyvää jaetta.

    Kasvu muutos puun koon muutoksessa  on eksponentiaalinen.  Latva piiska ei kerro kaikkea.

    Suurinta vajaatuottoisuus harventamista on paljaaksi hakkuu!  Tuottavuus  hävitetään totaalisesti ja seuraukset  seuraavaan heikentävästi pitkälle.  Käytetään paniikissa, sodan , luonnontuhon  tai  puolustuksen keinona.

    Jovain Jovain

    Aina vaan jaksetaan vajaatuottoisia jk metsiä tarjoilla jk metsinä ja sitten moititaan liian harvoiksi ja alempi tuottoisiksi. Hyvää on kuitenkin se, että myönnetään. Milloin loppuisi tuo ”mainostaminen”, kun pilalle harsitut jk metsät eivät ole niitä omiaan jk metsiä.

Esillä 10 vastausta, 16,441 - 16,450 (kaikkiaan 16,482)