› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,541 - 16,550 (kaikkiaan 16,552)
1 2 3 … 1 654 1 655 1 656

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jupesa 13.2.2026, 08:07

    Noin se useimmiten käy taimille harsintametsissä. Ei jaksa punnertaa puuksi toisten puiden varjossa . Keskimäärin kestää 42 vuotta taimellatulla rk- pituuteen.( jk-taimettumistutkimus, Metla). Ei ole paljon hurraamista, kun luonnontaimet kasvaa vielä hitaammin kuin istututustaimet. Jo tuo taimien hidas kasvu vie pohjan väitteiltä harsintametsien paremmasta kasvusta.

    Perko 13.2.2026, 08:26

    Missä tuo  tutkimus osoite on? jk-taimettumistutkimus, Metla

    Jovain Jovain 13.2.2026, 08:30

    Siinäpä se varjossa ei jaksa pungertaa ja siitäkin huolimatta jk metsät uusiutuvat ja tuottavat tulosta. Sitä kannattaa miettiä, oiskoon tilajärjestyksellä vaikutusta ja jk metsän hitaampi uusiutuminen (taimettuminen), ei vielä ratkaise metsänhoidon paremmuutta.

    jupesa 13.2.2026, 08:38

    Se on selvä asia, että hidas taimettuminen ja hidas taimien kasvu vähentää harsintametsien tuottoa. Niiden kokonaiskasvu/kiertoaika on vähintään 20-30% heikompaa kuin tasaikäisen verrokkimetsän.

    Metlan tutkimusta  voi olla vaikea löytää netistä. Vaatii pidempiaikaista tutustumista, niiden löytäminen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.2.2026, 09:11

    Sauli Valkosen tutkimuksissa voi olla mitattu taimettumista. Ainakin pienaukoista on tuloksia että taimettuvat joillakin kasvupaikoilla hyvin. Perus-jk-metsässä on varmaan löydettävissä jokin kynnysarvo kuuselle, ja eri kynnysarvo sitten valopuille – siis valon määrästä joka tarvitaan. Tämä kynnysarvo on hankala soveltaa käytäntöön kun valon määrä riippuu puulajeista. Metsätieteen Aikakauskirjasta voi esim. etsiä avainsanoilla.

    jupesa 13.2.2026, 09:21

    Kun selvitin harsinnan ja Tasaikäisen metsänkasvatuksen tuottoeroja yli 10 v. sitten jäi mieleen mm. tuo Metlan tutkimustulos taimien hitaasta kasvusta. Samoin muistan tuloksen alikasvoskuusikon runsaasta juurikääpäesiintymisistä jk-kestokoealoilla.

    Perko 13.2.2026, 09:33

    Aika-etu aukkoon verraten. Jatkuvassa kasvatuksessa säästetään perinteiseen malliin verrattuna 10–25 vuoden uudistamisvaihe, sillä uusi taimipolvi (alikasvos) on usein jo valmiina odottamassa hakkuuta   ja onkin jos  on jk käytössä. Optimaalisella harvennuksella tämä olemassa oleva taimikko saadaan ”vapautettua” nopeutettuun kasvuun välittömästi. kats, omat kuvat !
    Tutkimusten mukaan taimien syntyminen ja kasvu kiihtyvät merkittävästi, kun puuston pohjapinta-ala lasketaan tasolle 10–15 m²/ha. Jos metsä jätetään liian tiheäksi (yli 20 m²/ha), valon puute hidastaa pienten taimien pituuskasvua ja voi pysäyttää uudistumisen lähes kokonaan. ” pitkän aikavälin puuntuotannollista kestävyyttä ei vielä voida luotettavasti arvioida”, erikoistutkija Saija Huuskonen Lukesta sanoo.” Tuottavuuden vertailusta ei ollut pennin vertaa tutkimuksessa. ”Ei ole näyttöä onko jaksollinen vai jatkuvapeitteinen kasvatus parempi”: tutkija  vetäytyy pois vastuusta.  Käy ilmi , jk;lle kohteet oli alkuaan valittu heikkotuottoiset kohteet,  syntyi käsite ”sopivat heikkotuottoisille kohteille”.  Eli heikosta pohjasta pystyy jk samaan kuin aukko parhaalta paikalta!

    Oma jk tutkimus vertailu tuottaa yli viisinkertaista  eurotuottoa hyvällä lehto pohjalla.   Muutama naapuri on myös siirtymässä  jk menettelyyn ylä hakkuilla.  Tapasin männä kesänä kolme metsäntutkijaa, he kertoivat ettei yks’kään jk kohde ole ollut huonompi kuin paljashakkuun  tulos!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.2.2026, 09:52

    Pitkästä aikaa asiallinen ja asiapitoinen kommentti Perkolta. Hyvä!

    Perko 13.2.2026, 10:03

    Kaiku vastaa niin kuin itse itse  kysyy! Se on aina ollut helppoa kun on oikeilla tiedoilla !  En kuitenkaan kehujen mukaan kirjoita.

    jupesa 13.2.2026, 10:03

    Perkon tulos ja joidenkin metsäalan toimijoiden osoittaa miten huono laskupää voi olla. Perustellaan hyvää harsintatulosta todellisuutta paljon paremmaksi kuin tasaikäiskasvatuksella olisi saatavissa, kun ei osata soveltaa matematiikkaa eikä laskea korkolaskuja oikein.

    Matala ppa parantaa taimettumista mutta aiheuttaa samalla vajaatuottoisuutta pitkäksi aikaa harsinnan jälkeen . Usein toistuva ppa:n laskeminen alas johtaa kokonaiskasvun heikkenemiseen. Jos taas pidetää metsässä paljon puuta pystyssä , nousee puustopääomakulut liiaksi. Kumpikaan tapa ei toimi niin hyvin kuin halutaan joskus esittää .

Esillä 10 vastausta, 16,541 - 16,550 (kaikkiaan 16,552)
1 2 3 … 1 654 1 655 1 656