› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,581 - 16,590 (kaikkiaan 16,642)
1 2 3 … 1 658 1 659 1 660 … 1 663 1 664 1 665

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Isäntälinja 15.2.2026, 11:28

    Jk kasvattajilla on aivan omat kriteerit puiden hyvälle kasvulle. Jokin aika sitten radiossa jk uskova kertoi hienosta kuusen kasvusta. Oli jo 20 vuotiaana 2,5 metrinen, edellisen vuoden kasvu oli jopa vaaksan mittainen. Toimittaja ihasteli, kylläpä on hyvin kasvanut.

    jupesa 15.2.2026, 11:46

    Esim. Pukkalan vertailuesimerkeissään käyttämä uudistuskulu on 2000 €/ha. Tarkottaisi lähes 3000€/ha bruttona. Muuten ei voi käsittää noin kallista uudistamista kuin että tarkotuksena on saada tasaikäinen metsän kasvatus vaikuttamaan todellista huonommalta vaihtoehdolta.
    Eräs virhepäätelmä vertailuissa on myös jatkuvien kiertoaikojen  tuloksien laskemiseen liittyvä oletettujen uudistuskulujen kustannusten kertyminen vuosikymmenten takaa.   Se vie harhaan. Ne kulut on yleensä täysin oletuksien varassa. Ei osata ottaa huomioon , että ennen tehtiin paljon luontaista uudistamista. Ja lisäksi kulut on kuittaantuneet viimeistään ensiharvennustuloista. ( Todellisuudessa jo päätehakkuuvaiheessa paremman kantorahan avulla suhteessa harsinnan harrastamiseen).

    Kuusiuskova 15.2.2026, 11:49

    Jos ois 3000€ kuluihin niin sitten on istutettu pelkästään tammea, ne on kalliit ne taimet.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.2.2026, 12:12

    Tämä menee nyt aukkokasvatuksen puolelle, mutta kyllä 2000 nettonakin voi toteutua, jos teettää kaiken ulkopuolisella ja on rehevä kasvupaikka.

    Missä jupesaa hiertäviä menneisyyteen katsovia laskelmia on ollut?

    Eikö kannata laskea eteenpäin, koska silloin tiedetään tasan tarkkaan uudistamiskulut. On myös helpompi laskea jos jätetään laskuista pois edellinen kiertoaika. Katsotaan sen sijaan mitä puustoa metsään jäi, mitä sinne investoidaan ja mitä tuottoja saadaan. Eikä tarvitse vängätä siitä huomioidaanko sijoitetut puukaupparahat vai ei.

    Hakkuutähteiden korjuutakin pitäisi kuulemma vähentää, ettei vietäisi liikaa hiiliä maasta, mutta on toki järkevää järeissä kuusikoissa koska ne haittaavat uudistamista. Kaikki (Sitran/Luken) hiiliehdotukset eivät ole käytännössä niin helppoja toteuttaa.

    Perko 15.2.2026, 13:09

    Anneli, tässähän on kyse juuri siitä kvanttihypystä, jolla neuvostoaikainen pysähtyneisyys ja menneisyyteen tuijottaminen jätetään taakse. Jaksollinen arvo on seinien sisällä, alku ja loppu!
    Kun puhut 2000 euron netosta ja eteenpäin laskemisesta, sovellat käytännössä kassavirtaperiaatetta. Menneisyyteen hiertävät laskelmat ovat niitä ’vanhoja aukkoja’, jotka joutavatkin mennä. Jos unohdetaan edellinen kiertoaika ja keskitytään siihen, mitä metsään jäi ja mitä investoidaan, poistetaan laskennallinen kitka.
    Tällöin ’monikerroksellisuus’ ei ole vain metsän rakenne, vaan taloudellinen toimintamalli, jossa tuotto syntyy dynaamisesti tässä ja nyt. .

    Niistä jaksollisen selvityksistänne ette ole numeroilla onnistuneet niin mieluummin ette sekoita jk juttuun, kunhan saatte ne taimet D 22 cm sitten vertailette menoja, tulo vasta 80 vuoden päästä.

    jupesa 15.2.2026, 13:52

    Harsintaa markkinoivat firmat mm. perustavat teoriansa siihen , että vanhat uudistuskulut pitäsi laskea korkoineen uuden päätehakkuun menoiksi.
    Se ei vastaa todellisuutta. Ne kulut on mitä ovat olleet ja kuittaantuneet viimestään harvennustuloista.

    Tietenkin käytännössä pitää verrata päätehakkuusta saatavissa olevia tuloja sillä hetkellä muiden menetelmien tuloihin.( yl.harsinta). Jatkossa katsotaan mitä on saatavissa vaihtoehtoissijoituksista. Lasketaan siis korkoakorolle . Erotuksen jatkosijoitus tuotto kertoo edun harsintaan verrattuna.

    Perko 15.2.2026, 15:01

    Verottajan näkemys tuosta Jupesan ihmeestä on 40 -190 € /ha / a kaikkine e-harvennuksineen ja ovat  ne sijoituksetkin vähentämättä, oli se p -a vero.  Mistään ei ole parempaa  näyttöä tullut.

    Jupesan selityksessä jää huomioimatta se kaikkein kallein tekijä: aika. Aukon pito on matemaattinen ja taloudellinen tappio, jota mikään menneiden kulujen ’kuittaaminen’ ei korjaa.
    Jos pidetään aukkoa, pääoma on pysähtynyt – se on juuri sitä neuvostoaikaista resurssien haaskausta, josta Puukin kvanttimatematiikka meidät vapauttaa. Harvennustulo on todella menetetty, jos se on vain käytetty tyhjän aukon odotteluun ja vanhojen korkojen maksuun.
    Jk dynaamisessa kassavirtaperiaatteessa metsän on oltava ’päällä’ koko ajan. Jatkuva kasvatus ja monikerroksellisuus varmistavat, ettei tule nollakorkoisia aukkovuosia. — Annelin 2000 euron netto on mahdollinen vain, jos kieltäydymme maksamasta ’aikasakkoa’ eli seisottamasta maapohjaa tyhjillään. Eteenpäin laskeminen paljastaa, että aukko on investointi, joka tuottaa nollaa, kun taas dynaaminen metsä tuottaa korkoa korolle joka hetki. Annelin malli, jossa edellinen kiertoaika unohdetaan, on se kvanttihyppy, jolla päästään irti tästä NL-tyylisestä tilinteon suosta. Olennaista ei ole se, mitä tehtiin 30 vuotta sitten, vaan se, miten metsän nykyinen ’monikerroksellisuus’ tuottaa uutta kassavirtaa tästä hetkestä eteenpäin ilman menneisyyden painolastia.

    jupesa 15.2.2026, 15:40

    Ilman menneisyyden painolastia verrattaessa saatavissa olevia tuloja paljastuu yleensä, että päätehakkuu tuottaa heti paremmin/ha kuin harsinta. Jatkossa ero suurenee vaihtoehtoissijoituksen avulla. Jopa ilman sitä tasaikäinen tuottaa yleensä paremmin/kiertoaika. Uudistuskulut on monessa tapauksessa nettona 500-800€. Ei läheskään 2000€. Usein myös ilmaisia tai osittain ilmaisia .

    Perkolla jää huomioimatta sijoitusaika ja sijoituksen määrä. Päätehakkuun tulo ja harsinnan tulo sijoitetaan mutta harsinnassa saatava tulo on paljon pienempi. Seuraava harsintatulo saadaan vasta 15-20 vuoden kuluttua ( ei 8-10 v. päästä. Sehän selvisi Perkon viestistä) eikä se riitä kompensoimaan menetettyä sijoitusaikaa. Tasaikäinen metsänkasvatus on tuotoltaan  yleensä ylivoimainen harsintaan verrattuna.

    Jovain Jovain 15.2.2026, 15:53

    Tuskin vaihtoehtoiset sijoitukset kuuluvat tähän yhteyteen ja maksaa ne uudistamisen investointi ja hoitokulut myös. Jos vaikka osa hoidon kustannuksista tukena maksetaankin. Kuluksi ne on vertailussa laskettava.

    Visakallo Visakallo 15.2.2026, 15:56

    Kyllähän jaksolliseen uudistamiseen tarjotut edut ovat niin hyviä, että melko kovapäinen (Perko) on oltava, jos ne jättää kokonaat huomiotta.

Esillä 10 vastausta, 16,581 - 16,590 (kaikkiaan 16,642)
1 2 3 … 1 658 1 659 1 660 … 1 663 1 664 1 665