Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,651 - 1,660 (kaikkiaan 15,381)

1 2 3 … 165 166 167 … 1 537 1 538 1 539

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Visakallo 23.8.2021, 21:00

Minusta osuvanpi nimi olisi: ”Kuolleina syntyneitä selityksiä”. Pukkalalle kävi kuin monelle muullekin aikoinaan jatkuvasta kasvatuksesta innostuneelle, eli metsässä ei asiat ihan menneetkään niin kuin piti mennä. Luonto kun aika kova metsä-isäntä.

Gla 23.8.2021, 21:18

Itse olen puhunut erirakenteisesta jaksollisesta kasvatuksesta, mikä on kai sama asia kuin Pukkalan v-tyyli. Olennaista on tunnustaa, että jatkuvassa ei ole jatkuvuutta. Kun mennään luonnon ehdoilla, erirakenteisuus toimii yhdistelmässä valopuut päällä + kuusi alla. Kun tuo puusto kehittyy, syntyy kuusikko ja sitten ollaankin jo matkalla kohti päätehakkuuta.

Pukkalan jutun kuvissa on muutama huomion arvoinen juttu. Tasarakenteinen jk-metsä, mikä se on? Toinen on karu männikkö, jossa on kuusta alla. Pukkalakin myöntää, ettei kuusikolla ole tulevaisuutta. Tukkia silti pitäisi kasvattaa.

Entä alaharvennettu jk-metsä? Tukkiahan jk:sta piti tulla, eikä olla sellutehtaan ilmainen raaka-aineresurssi. Miksi siis tuossakin puhutaan jk:sta.

Kurki 23.8.2021, 21:25

Pukkalan jatkuvan kasvatuksen innostus lässähti. ”Vapaa tyyli” on sitten avohakkuiden kautta uudistettujen tasaikäisen metsien erilaisia hakkuuvariaatioita. Ei edes kuusikon jatkuva kasvatus olisi enää lopullinen vaihtoehto avohakkuulle.

A.Jalkanen 23.8.2021, 21:37

Jatkuvapeitteistä on kai kaikki se mitä ei ole hakattu tai ei ole tarkoitus hakata aukoksi. Siemenpuusto ei varmaan kelpaa, jos siitä poistetaan siemenpuut, mutta suurin piirtein kaikki muu. Pienaukko ei ole siksi (mielestäni) jatkuvapeitteisyyttä, eivätkä muutkaan aukkoja tekevät systeemit kuten kaistalehakkuut. Jatkuvapeitteinen metsä ei välttämättä ole aina erirakenteinen.

Kannattaa muuten lukea Timon muutkin blogikirjoitukset, muun muassa bioenergiasta ja ekosysteemipalveluista. Ne ovat hyviä, ajankohtaisia ja ajatuksia herättäviä, vaikka ei samaa mieltä olisikaan.

Gla 23.8.2021, 21:42

Jos metsä ei ole erirakenteinen, on ennuste jatkuvuudesta melko heikko. Käy kuten suomalaisille, jotka ei saa enää lapsia, kun oma elämä on tärkeämpi.

Jovain 24.8.2021, 07:02

Perko: ”Olen kertonut metsänomistajien lammasmaisuudesta ja miten pässien tavoin ovat antaneet ja edelleen antavat kusettaa itseään. Siitä kun on oikeudenpäätös”. Todellakin siitä on oikeudenpäätös.

Menee samaan sarjaan Pukkalan kuolleina pidettyjen ajatusten kanssa. KSA 1-4 edellä AJ viite.

Pukkalan V-tyylin metsänhoitoa on pidettävä kannatettavana: ”Menetelmän perusidea on, että metsätaloutta ei luokitella joko tasaikäismetsätaloudeksi tai jatkuvaksi kasvatukseksi vaan metsän kulloisenkin rakenteen annetaan määrätä, kuinka metsää käsitellään”.

Eihän puukaupan eriyttäminen kahteen pääluokkaan, samoin kuin metsänhoidon eriyttäminen kahteen pääluokkaan ole yhteiskunnalle hyväksi. Jaotellaan ”vuohiin ja lampaisiin” ja tarkoittaa käytännössä poliittista jaottelua yhteiseksi hyväksi. ”Puujalka” se vaan kestää ja kestää, mutta olisi syytä myös ajatusmaailmaa muuttaa.

Puuki 24.8.2021, 07:04

Kehitys kehittyy jk:n osaltakin ja nyt on jo vapaatyyli se paras vaihtoehto. Alaharvennuskin joka oli ennen pannassa , on hyväksytty, samoin avohakkuu. Noinhan se metsä opettaa opettajia. Myös meitä kaikkia muita. Varsinainen jk poistui ja tilalle tuli yhdistetty menetelmä, kun se toimii paremmin muuallakin kuin paperilla. Vielä kun otetaan mukaan sopivat maankäsittelyt ja jalostetun taimiaineksien käyttö (sopivat taimimäärät/ha, viljelyn ja luont. uudistamisen yhdistely) ja siirtohyöty, niin ollaan vapaan mallin optimoinnissa myös kannattavuuden kannalta. Tuosta olen kertonut, ihan ilmatteeksi, ilman 6 %;n komissiota.

Silti ; ei eri tapojen erottelu suosituksissa ole mitenkään haitallista, sehän selventää sitä mitä metsässä kannattaisi tod.näk. milloinkin tehdä.

Vapaamalli on ollut sitä että tehdään ensin jk-hakkuu , ja kun on huomattu sen toimimattomuus , niin muutetaan mh-tapoja takasin tasaikäisen mh:n kuuluvin tapoihin. Tehdään alaharvennusta, avohakkuuta jne. – Avot, on syntynyt uusi malli joka sopii myös jk-yrityksen repertuaariin. Haittapuolena tuossa on taloudelliselta kannalta katsottuna sen kalleus. Jos tehdään harsinta väärään paikkaan ja esim. odotellaan taimettumista 10-20 vuotta, ehtii hyvätkin laskelmat mennä ”pitkäksi” .

Gla 24.8.2021, 07:14

Ehkä tämä pitäisi pitää kirkkaana mielessä: ”Menetelmän perusidea on, että metsätaloutta ei luokitella joko tasaikäismetsätaloudeksi tai jatkuvaksi kasvatukseksi vaan metsän kulloisenkin rakenteen annetaan määrätä, kuinka metsää käsitellään.”

Onhan se ongelmallista, kun jatkuvan kasvatuksen metsän pitäisi olla jatkuvasti peitteinen, mutta käsittely johtaa avohakkuuseen. Siksi olisikin hyvä puhua vain käsittelytavoista, joita kulloinkin metsässä tehdään. Joko harvennus (monta eri alalajia, kuten alaharvennus, yläharvennus, laatuharvennus jne.) tai sitten avohakkuu.

Ylipäätään hämmästyttää metsäkeskustelu, jossa on mukana korkeasti koulutettuja henkilöitä, mutta silti biologian perusasiat on hukassa. Ehkä oma ideologia tai intressipiirin etujen puolustaminen vie voiton metsän sukkessiolta.

suorittava porras 24.8.2021, 09:13

Aika naurettavaa vängätä jatkuvan kasvatuksen ”edullisuudesta”. Sekä biologia ,että talous osoittavat menetelmän toimimattomaksi yleisellä tasolla. Kokeilujen etunenässä kulkevat yhtiöt eivät ole ottaneet menetelmää ”työkalupakkiinsa” ja metsähallituskin vain ymmärtämättömien mahtikäskyn seurauksena.

Tällä palstalla vilahtelee välillä huoli keskenkasvuisten metsien avohakkuista. Kannattaa käydä vilkaisemassa , mitä hakataan. Laajoja alueita kontortaa kasvaneita kokeilumetsiä on lyöty viime vuosina lattiaan . Puuston ikä alle 50 vuotta. Toimenpide on ollut pakko tehdä ennen ,kun kaikki lahoaa pystyyn. Tukkia kontortasta ei tule ikinä.

A.Jalkanen 24.8.2021, 09:26

Vielä pari kommenttia Timo Pukkalan:n blogiin ”Kuolleina syntyneitä ajatuksia”.

TP: 1. Vapaan tyylin ohjeiden käyttö johtaa siihen, että avohakkuun määrä vähenee olennaisesti nykymetsätalouteen verrattuna, ja suurin osa hakkuista on yläharvennuksia. 2. Se maksimoi metsien ekosysteemipalvelut

AJ: Jos avohakkuun määrä vähenee olennaisesti, niin samaan aikaan vähenee myös jalostetun siemenen käyttö. Metsien ekosysteemipalvelut ovat osittain sellainen joukko hyötyjä, joista metsänomistaja ei saa rahaa. Kysymys kuuluu, kuinka paljon metsänomistajan pitää tinkiä tuloksestaan tuottaakseen niitä ja kenelle? Metsien sertifioinnista näkee minkä verran niitä nyt ollaan valmiita hyväksymään.