Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,621 - 16,630 (kaikkiaan 16,642)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain Jovain

    Kerrottu on.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Millä sivulla tässä ketjussa on puulajisuhteet ja määrät?

    Kuusiuskova

    Ei ne kerro mitään ku ei se onnistu käytännössä.

     

    Perko

    KIrjaston kirjoista  voi  opiskella ja itse laskea optimiolosuhteet parhaalle tuottavuudelle. Jokin aika sitten ne peruslukemat  laitoin tänne  ja A J kiitteli päälle , olin otettu kun kerrankin  tekstiäni ei tuomittu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niinpä olikin – yksi järkevä viesti ja vielä aika äskettäin.

    Perko

    Olen kuitenkin onnistunut, on sentään niin monta viestittäjää. Kiitos !

    Jovain Jovain

    Se on vaikea saavuttaa yhteisiä näkemyksiä. Voihan se olla, kun ikää on ja metsien kanssa ikänsä tekemisissä on ollut, lukutaito on heikentynyt. Menee paremminkin niin päin, kun saa niitä lukuja, on pyrittävä tarkistamaan missä mennään. Väittäisin kuitenkin, ettei metsien lukutaitokaan huono voi olla, ei niin tarkkaa tauluikoihin ja ohjeisiin perustuvaa, mutta tietyissä raameissa kuitenkin. Vaikea niistä on lukuja saada.

    Perko

    Luonnon algoritmi ja maanalainen älyn verkosto on metsän näkymätön immuunijärjestelmä ja muisti. Kun se säilytetään, luonto hoitaa suurimman osan työstä ilmaiseksi; kun se tuhotaan, metsänomistaja joutuu itse ”älyksi” kuokan ja lompakon kanssa.

    Kun isoja puita ja maaperän sieniverkosto säilyy katkeamattomana, uusi kasvu kytkeytyy valmiiseen ”laajakaistaan”. Taimen ei tarvitse käyttää ensimmäisiä vuosiaan pelkkään selviytymistaisteluun, vaan se saa suojan heti.
    Vastustuskyky ilman myrkkyjä: Verkosto välittää tiedon tuholaisista nopeammin kuin ihminen ehtii edes huomata vaurioita. Tämä on luonnon omaa ”täsmäpuolustusta”, joka säästää metsätuhoilta.

    Jatkuva kasvatus tai peitteinen metsätalous on käytännössä tämän maanalaisen älyn suojelua. Se on siirtymistä ”puupellon viljelijästä” ekosysteemin johtajaksi. Siinä missä viljelijä joutuu paikkaamaan luonnon puutteita jatkuvasti, johtaja antaa valmiin koneiston tehdä työt puolestaan. Puiden kasvu on nopeaa!

    Metsuri motokuski

    Ompas typerä kommentti perkolla. Mihin se sienirihmasto häviää jos talvella hakattu kuvio istutetaan uudelleen keväällä? Ihan samat kasvuhasteet taimilla ovat jk metsällä kuin jaksottaisella. Itseasiassa vielä suuremmat haasteet kun varjostusta vasten yrittävät selvityä. Tästä on ihan omakohtaista kokemusta varjossa kasvaneissa taimissa. Tämähän tietenkin perko ohittaa huomioimasta kun se on hänen ideologiaa vastaan. Ymmärrän.

    Metsuri motokuski

    No niin. Laajakaista, starlink , Elisan ja telian nettiverkko onkin osa metsänkasvatusta. Näillä mennään……

Esillä 10 vastausta, 16,621 - 16,630 (kaikkiaan 16,642)