Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tässä on englannintaitoisille samaa henkeä kuin vapaassa tyylissä, mutta painotetaan metsänkäsittelyn luonnonmukaisuutta. Viime keväänä julkaistu juttu, joten sisältänee tämänhetkisen tietämyksen.

Suurin ero nykyiseen lienee siinä että luonnonläheinen metsänhoito (?) katselee metsänkäsittelyä laajemmassa alueellisessa ja ajallisessa perspektiivissä ja koettaa huomioida tavoitteina, ei rajoitteina, muutkin kuin puutuotannon tavoitteet, eli monimuotoisuuden ja muut ekosysteemipalvelut.

”Furthermore, in retention and continuous-cover management the priority is on economic profit, with some considerations of ecological sustainability, whereas the natural disturbance-based management provides a comprehensive approach that strives for a balance between timber production, biodiversity conservation and provisioning of other ecosystem services.”

Natural Disturbance-Based Forest Management: Moving Beyond Retention and Continuous-Cover Forestry
http://www.frontiersin.org/articles/10.3389/ffgc.2021.629020/full

Metsiä ei käsitellä valtakunnan tasoisesti, jokainen metsänomistaja on päätöksentekijä.

Saattaa se kiinnostaa yksityistäkin mo:a miten nopeasti taimikko kasvaa.   Juurikääpäalueilla  ainakin avohakkuiden vähentäminen toisi lisää haittoja tulevaisuudessa.   Hiilitaseen kannaltakin kannattaisi tukea paljon ja nopeasti puuta tuottavia metsänkasvatusketjuja, siinä mielessä jalostettujen siementen käyttö on myös valtion etujen mukaista.    Mo:en kannattavaan metsänkasvatukseen mahdollinen etu tullee nopeasta tukkipuun kasvatuksesta, jos kasvupaikka on riittävän hyvä viljelyyn.

Vapaa tyyli on oikein hyvä, lisättynynä sillä, että vapaa tyylikin muuttuu aina metsänomistajan kulkloistenkin olosuhteiden ja toimintaympäristön muutosten mukaan.

Pyrin tekemään niin, mikä kulloinkin kaikki em. huomioioden näyttää perustelluimmalta. En ymmärrä alkuunkaan hirttäytymistä johonkin kulku-uraan.

Konkreettinen esimerkki olosuhteiden muutoksesta. Ennen pinta-alaveron päättymistä oli perusteltua hakata kaikki mitä laki sallii välttyäkseen kaksinkertaiselta verotukselta, joka olisi tiennyt sitä, että verotus on käytännössä 100%.

Erittäin kannattavaa olisi ollut siinä tilanteessa ostaa kaikki myynnissä olevat metsät, joisssa oli runsaasti hakuumahdollisuuksia. Puut nurin pinta-alaverolla verotta ja kulut myyntiveron puolelle. Metsävähennys jäi uuinumaan hankintamenosta myyntiveron puolelle, vaikka sieltä olisi jo hakattu kaksi metsänhintaa.

Tai jos osti 100.000 euron palstan, laittoi liput nurkkiin ja hakkasi sieltä verotta 200.000 euroa (ei mitään tavatonta) ja uudisti sen taloudellisesti järkevällä menetelmällä. Männikön äestykseen 100 euroa /ha  ja käsin kylvö kolmasosalla siemenistä mitä olisi tarvinnut konekylvöön, kun ei visko niitä sinne, missä niillä ei ole mitään edellytyksiä. Aikaa kylväöön ruma tunti /ha eli kulut kaikkiaan vajaa parisataa / ha. Jos tuli jostakin myyntivoittoja, niin tällaisen palstan voi laittaa myyntiin, kun hakuusta on kulunut verovuosi ja viisi edellistä, jolloin puun myyntituloja ei enää lasketa. Toisin sanoen, kun myy tämän 100.000 euroa maksaneen taimikkopalstan sitten 20.000 eurolla, niin veroukseen syntyy  yli 80.000 euron myyntitappio, jolla voi kuitata myyntivoittoja.

Eli on kannattavaa toimia vapalla tyylillä, ei vain metsänhoidon, vaan myös oman tilanteen  ja muuttuvien olosuhteidenkin vuoksi. Edellä siitä karkea esimerkki.

Jos arvostelee Pukkalaa tavalla mitä täälläkin esiintyy, niin pitää uskaltaa laitta oma nimi alle, eikä puskista huudella. Taimituottajan närkästyksen hyvin ymmärrän ja monen muunkin, jonka intressi on kovin erilainen.

Jos Gla metsät eivät ollenkaan uudistuisi luontaisesti ja kaikki ainakin kuusettuisi, niin mellähän olisi vain kuusimetsiä. Tai sinun käsityuksesi mukaan metsät olisivat aikoja hävinneet, kun niitä ei ole keinollisesti uudistettu. Ei pidä liioitella.

Jos arvostelee toisia esim. mitään matematiikasta tietämättömiksi laskentataidottomiksi , kun ei hyväksy suoraan jonkin firman esityksiä laskien vain NNA:ja , pitää löytyä kompetenssia kertoa sitten missä on mennyt pieleen .   Jos viittaat henk.koht. nimimerkkiini taimien tuottajana tai markkinoijana ,niin en ole muille taimia tuottanut kuin n. 45 vuotta sitten  yhden kerran.