Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,701 - 16,710 (kaikkiaan 16,760)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Kuusiuskova

    Luin saman jutun, kannattais nämä jk-apostolien kanssa lukea se. Se on tietysti vain Maastullin propagandaa Perkon mielestä.

    Tässä kerrotaan niitä käytännön kokemuksista, just niitä mitä Perkolta pyydetään, mutta vastaukseksi saadaan vaan et kasvu voidaan päätellä sienestäjien autojen määrästä.

    Jovain Jovain

    ”Näkymä on jk:n kohdalla synkkä. Metsänomistajan omaisuus on parin korjuukerran jälkeen pilalla”. Niin tuntuu olevan, harrastetaan jatkuvaa kertausta hoitomuodon kielteisistä vaikutuksista. Luulisi jo riittävän, kun ei omasta mielestännekään toimi.  On tänne kerrottu, esillä on ollut jk metsän vertailevia tutkimus ja mittaustuloksia. Valitettavan vähälle huomiolle ovat jääneet ja sinne ovat menneet jaksottaisen tuottajan törkypankkiin.

    Kuusiuskova

    Anna jonkun tutkimuksen osoitteen, minä luen mielelläni.

    Perko

    Maaseudun Tulevaisuuden sivuilla on käyty keskustelua jatkuvasta kasvatuksesta, ja valitettavan usein kritiikki kohdistuu korjuujälkeen. Totuus on kuitenkin se, että huono korjuujälki ei johdu metsänkasvatusmenetelmästä, vaan osaamattomuudesta ja väärästä kalustosta.
    Ammattilaiset asialle
    Jatkuvalla kasvatuksella ei haeta epäonnistuneiden konevalintojen tai osaamattomien kuljettajien pelastusrengasta. Päinvastoin, se on menetelmä niille metsänomistajille ja koneyrittäjille, jotka ymmärtävät metsän biologisen potentiaalin ja osaavat hyödyntää sitä vaurioitta.
    Etelä- Suomen kaltaisilla huippupaikoilla ei ole varaa tuhlata 20 kuution kasvupotentiaalia huonoon työn jälkeen. On aika lopettaa puheet ”jk-kokeiluista” ja vaatia ammattitaitoa, oikeaa kalustoa ja biologista ymmärrystä jokaiselta motokuskilta. Motot ja kuskit ovat metsää varten ei päinvastoin.

    PS; Avohakkuumalli on teollisuuden raaka-ainehuollon ehdoilla luotu järjestelmä. Laskutaitoiselle metsänomistajalle se on kuitenkin kallis: menetät joka vuosi satoja euroja hehtaarilta pelkästään korkokustannuksina ja turhina hoitotöinä.
    Jos metsäsi kasvaa 20/ha, mutta saat siitä nettona alle 100 €/ha/v, järjestelmässä on valuvika. Ratkaisu on siirtyä aktiiviseen jatkuvaan kasvatukseen, jossa poimitaan tukkia, säästetään lehtipuut ja pidetään koneet maan pinnalla.

    suorittava porras suorittava porras

    …ja tämäkin vielä…jos jokin menee pieleen jatkuvan kasvatuksen hakkuussa, syyllistetään aina toivottomissa olosuhteissa työtään tekevä yrittäjä. Kasvatusmenetelmässä ei voi olla vikaa??? Toki siinä voi olla hieman perää, että osaamaton porukka laitetaan tekemään jatkuvan kasvatuksen hakkuita, kun heitä ei lasketa pilaamaan parempia metsiä. Hyvä ei mene pilalle. Oikeat ammattilaiset välttävät jk- kohteita viimeiseen asti. Hankkivat jaksollisen työmailla paremmin eikä ole pelkoa maineen menettämisestä nykymenetelmiin soveltumattomilla jatkuvan kasvatuksen savotoilla.

    Jk:ta puolustellaan todella ontoilla väitteillä. Perkokin nauttii vain edellisen sukupolvien aikaan saamista puista.  Seuraavalla sukupolvella ei ole enää mahdollista nauttia, kun puustopääoma on syöty eikä rikkaakaan ole laitettu ristiin uuden kasvun turvaamiseksi.

    Jovain Jovain

    Kuusiuskovalle esim Pukkala/Kujala. Kuukkelista näitä löytyy, tähän kohtaan esim. jatkuva kasvatus/Kujala/Heinävesi. Voin vakuuttaa että toimii ja vakiintuneena vielä paremmin.

    Perko

    Tutkimusosoitteen  näkee auton ikkunasta  kun kohdalla on kyynöksellä aukko niin  mene sinne siinä usko lujittuu!

    Visakallo Visakallo

    Perko: ”menetät joka vuosi satoja euroja hehtaarilta pelkästään korkokustannuksina ja turhina hoitotöinä”

    Laitapa Perko tuosta laskelma…

    Kuusiuskova

    Eli meen yliopistolle ja kerron tutkimusuunnitelmani jk-metsästä.

    Proffa kysyy: Missä on tutkimusmateriaali?

    Perko:Näet sen auton ikkunasta.

    Hohhoijaa.

    Etsä Visa mitään laskelmia saa, saat filosofisen sepitelmän vastaukseksi.

    Perko

    Jos se on totta, että ”ammattilaiset välttelevät JK-kohteita”, on merkki rakenteellisesta laiskuudesta. Avohakkuu on helppoa: kaikki poikki ja pinoon. JK-poiminta on älyllistä metsätaloutta.
    Osaavan metsänomistajan on uskallettava olla ”hankala asiakas”. Vain vaatimalla parasta laatua ja oikeaa kalustoa voimme murtaa sen harhan, että JK olisi ”huonompaa” metsätaloutta. Se on päinvastoin vaativinta ja parhaiten tuottavaa työtä, jota vain parhaiden pitäisi saada tehdä.  Tarvitaan  näyttö ja ” jk -lupakirja” hyväksytystä tutkinnosta.   Vähäisimpiinkin tetäviin ovat minimi vaatimukset.

Esillä 10 vastausta, 16,701 - 16,710 (kaikkiaan 16,760)