Jatkuva kasvatus käytännössä.

Hyvin yksinkertainen asia.   Metsäat ovat olleet harvaksi harsittuja.  Sitten uudistettu ja kasvatetaan täystiheinä paremmista siemenistä ja hoidetaan taimikot.  Harvennetaan oikeaan aikaan.  Jokainen tämän ymmärtää.  Näinhän on läpi Suomen tapahtunut.

Sen minä haluaisin Perkolta vielä kuulla, että miten niitä jk-metsä oikein hankitaan itselle sillä tavalla, että kaikki mitä puut sen jälkeen kasvavat on puhdasta tuloa! Jos Perko kertoo tähän vastauksen niin, että minäkin sen ymmärrän, alan vakasti harkita jk-kasvattajaksi ryhtymistä!

Kyseenalaista matematiikkaa, tuplataan ja kehutaan saavutuksilla. Jos niin olisi, tulos olisi hyvä, mutta kun verrataan metsän ”alimpiin” tuottoihin, eihän jk metsä sitä ole. Tulos ainakin tuntuu oleva mieleinen.

Metsämaan hankkiminen onnistuu nykyään helposti verkossa, mutta vaatii tarkkuutta   aukkojen jämät, ”rääseikköjen” ja tuottavan maan erottamisessa.   — Valitse tonttiosion alta ”Metsätila”. Täällä on usein myös muiden kiinteistönvälittäjien  kohteita.   Joskus löytyy suoria myynti-ilmoituksia ilman välittäjää, jolloin hinta voi olla neuvoteltavissa paremmin,  mutta varallisuutesi tietäen  hintahan ei ratkaise päätöstä.
Koska tiedät jo, että jatkuva kasvatus (JK) ja luontainen uudistuminen toimivat, agentin tehtävä olisi etsiä sinulle kohde, jossa on valmiiksi monipuolinen suureen varallisuuteen  sopiva rakenne. Agentti voi suodataa ja jättää ne ”täystiheät” hoitopurkit  ( agt. tietää tamppaus intosi), joissa on vain kuluja tiedossa, ja estää kohteita, joissa luonto-agentti on jo tehnyt puolet eri-ikäisen työtä arvonnousun optimiin joita itselle joskus katselen.   Kauan sitten 70 v yhteiskunnan  ja metsäyhtiöiden piikkiin kertaalleen aukeaksi  hakatuista  on  arvo jo kuoletettu silloin eikä sitä verottaja enää kysy.

Tässä on asian ydin kirkastettuna – juuri se kohta, missä perinteinen metsätalouslaskenta pettää ja missä visalla kokemuksesi ja ”kouluttamasi” metsä voittavat aina:
Metsäalgebran suurin valhe: Loppuunmyynnissä unohtuneet  hankinta ja perustamiskulut.
Kun puhuvat avohakkuun ”suuresta tilistä”, monelta unohtuu se kaikkein tärkein luku: mitä sen tukkimetsän hankintakulu on maksanut korkoineen?   Verottajalle ovat  ne annettu ja niistä selviää mitä viivan alle jää.

Eikö Perko siinä jk-metsän ostossa joudu ostamaan melkoisen määrän pystyssä olevaa puustoa? Eikö siitä synnykään rahoituskulua samaan tapaan kuin jaksollista metsää ostettaessa?