Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,741 - 16,750 (kaikkiaan 16,755)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain Jovain

    Kulutonta jk metsänhoito on. Optimituotossa oleva jk metsä, uusiutuva ja riittävällä puustopääomalla oleva tuottaa ja on hoidon puolesta hyvin vähän kuluja aiheuttava. Jk metsässä ei kasva mitään ylimääräistä ja myyntiä voidaan tehdä sopivaksi katsottavan aikavälin kuluessa. Hyvissä olosuhteissa voi olla 8 vuotta. Puusto pitää aluskasvillisuuden kurissa ja niitä hoitotöitä, vähäiset raivuut tehdään aina korjuun jälkeen.  Jk metsä nähdään jotenkin vaikeimman jälkeen, jota se ei ole ja voi olla myös kokemuksen puutteesta. Siitä, mitä jk metsänhoito parhaimmillaan voisi olla.

    konstapylkkerö2

    Kulutonta harsintametsien hoitaminen on vain teoriassa. Käytännössä kuluja tulee mm. metsän hankintakulut, raivauskulut ja täydennysistutus. Puhumattakaan pääomakuluista jotka tulee puuston seisottamisesta pystyssä ( kulut suhteessa päätehakkuumetsään kun korkotuotot otetaan huomioon).

    Jovain Jovain

    Jk metsät eivät ole teoriasta, vaan ihan käytännössä olevia ja tuottavia jk metsiä. Metsän hankinta ja puuston pääomakulut, eivät kuulu jk metsän hoitokuluihin ja tuskin kannattaa muutenkaan yksipuolisilla väittämillä, metsänhoidon paremmuutta lähteä perustelemaan.

    Timppa Timppa

    Talouden kannattavuuden oleeöllinen mittari on liikevoitto.  Siis tulot vähennerttynä toimintakuluilla ilman rahoitusmenoja.   Silloin tiedetään mitä jää pääomakuluihin veroihin ja voittoon.

    Suosittelisin Jovainiakin laskemaan liikevoiton hrhtaarille tai tilan hankintamenoa kohti.  Miten vaan. Kannattaa kuitenkin rahaliikenteen lisäksi huomioida tasearvon muutos.  Niin aina tehdään.   Ehkä Jovain ja Perko ovat ainoat poikkeukset.

    Visakallo Visakallo

    Minulle ei ole vieläkään selvinnyt, miksi jk-metsissä ja jaksollisissa metsissä olisi erilaiset käytännöt hankinta- ja pääomakulujen huomioimisen suhteen?

    isaskar keturi

    Siksi, että se tukee laskelmien lopputulosta…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsä meidän jälkeemme -kirjassa Olli Tahvonen väitti että korko tulee metsätalouteen rahoitusmarkkinoilta. Mielenkiintoinen väite. Kai sijoitusten riskit pitää myös huomioida ja se mitä itse kukin toivoo sijoituksiltaan. Mitähän Tahvonen tuolla tarkoitti? Metsälehdelle jutun aihe?

    konstapylkkerö2

    Niin, ei niitä metsän hankintakuluja voi ottaa esille , kun menee hyvä teoria erinomaisesta tuotosta pilalle.  Jos harsintametsää verrataan päätehakkuumetsään, pitää ottaa huomioon täysin erilaiset metsän hankintahinnat. Aukon hinta on jotain 1000-2000 €/ha ja hyvään tuottoon , jota mainostetaan, pystyvä harsintametsän pääoma-arvo on n.3500-6500 €/ha.

    Perko

    JK-metsä on valmis tehdas vs. rakennustyömaa
    Kun ostat 3500–6500 eurolla pystypuustoa, ostat toimivan tuotantolinjan.
    Hankintakuluja ei ole, koska luonto on jo ”virittänyt” varmaan kasvun.
    Pääoma-arvo ei ole vain numero paperilla, vaan se on likvidiä omaisuutta: voit ottaa sieltä tukkia myyntiin vaikka heti.
    70 vuoden aikana ehdit tehdä useita myyntejä, jolloin rahoituskulut kuoleutuvat jopa eka myynnissä ja korko alkaakin juosta itselle pussiisi, ei sinua vastaan.

    konstapylkkerö2

    Olet todellinen puusilmä; et osaa  nähdä kuin vain harsintametsän tuoton. Et osaa verrata sitä paremmin tuottavaan menetelmään jossa tehdään päätehakkuu ja nautitaan sen paremmasta tulosta korkotulojen muodossa. Toivoton tapaus.

Esillä 10 vastausta, 16,741 - 16,750 (kaikkiaan 16,755)