Jatkuva kasvatus käytännössä.

Minulla on eri käsitys kuin suorittavalla. Semmoinen mielikuva jostain syntynyt, että monet suuret metsänomistajat soveltavat nykyään jatkuvaa kasvatusta silloin kun siihen on hyvät edellytykset olemassa. Luulen että tutkivat edellytyksiä entistä tarkemmin nykyään erityisesti suometsissä. Metsäkeskuksen tilastojen mukaan jk:n markkinaosuus on vielä erittäin pieni, mutta noususuunnassa kuitenkin.

Noilla  ei ole paljoa yhteistä jonkun  30 ha  metsätamppaajan kanssa.  Asioita kannattaa kyllä  pohtia koko härmäläisessä rääseikössä sahaa tankatessa.

Tornator on  sellutuottajan  puunhankinta agentti. Tulos  tulee selluntuotannosta.

Finsilva – Yhtiön keskimääräinen hakkuusuunnite on huomattava, noin 600 000–650 000 m³ vuodessa. Finsilva myy puuta suoraan teollisuuden tarpeisiin, ja se on tehnyt pitkäaikaisia puukauppa- ja metsäpalvelusopimuksia muun muassa Metsä Groupin kanssa.
Uusiutuva energia ja vuokratulot: Yhtiö hyödyntää maita uusiutuvan energian hankkeisiin, kuten tuulivoimaan. Tämä tuottaa vakaata vuokratuloa maanomistuksen kautta ilman perinteisen metsätalouden riskejä.
Kiinteistöjalostus: Finsilva myy ja kehittää esimerkiksi rantatontteja, mikä on perinteistä metsätaloutta korkeamman jalostusarvon liiketoimintaa.
Luonnonarvokauppa: Finsilva on aloittanut markkinaehtoisen luonnonarvokaupan, jossa se myy mitattavia luonnonarvoja yrityksille, kuten S-ryhmälle. Tämä on uusi tapa muuttaa metsän suojelu ja monimuotoisuuden lisääminen suoraan rahaksi. ( avohakkuu ei kelpaa)

Yhtiö teki vuonna 2024 ennätystuloksen, ja sen liikevaihto nousi 43,5 miljoonaan euroon. Finsilvan menetelmät painottavat nykyään taloudellisen tuoton lisäksi ekologista kestävyyttä ja monimuotoisuuden lisäämistä hakkuiden yhteydessä.

Metsät ennen meitä oli  jk puustoa jotka huijausmenetelmin hävitettiin ja saatiin tamppausväki raatamaan selluteollisuudelle!   Korvaukseksi siitä ei ole mitään tullut !

Minkälaista metsätaloutta suorittava omissa metsissään harjoittaa ja minkälainen tilakokonaisuus sinulla on? Ainakin sinun kannattaa skaalata tuota metsätalouttasi, kun kerrot vankkumattomasti osaavasi sen,  kuinka metsätaloudella rahaa tehdään.

Vai onko tämä ymmerrettävä niin, että älä niin tee kuin minä teen, vaan tee niin kun minä sanon.

Jos on vankkumaton tieto jostakin asiasta, niin ennen kaikkea tuo tieto pitää itse hyödyntää ja vasta sitten rinta rottingilla esitelmöidä sitä muille.

Minäkin olen muutamia kymmeniä vuosia harrastellut metsätaloutta, toki vain harrastellut ja aivan varma en ole oikeastaan mistään, kuinka tulevaisuutta ajatellen tulisi nyt toimia. Esim. oma kulloinenkin tilanne ja olosuhteet kaiken kaikkineen ovat kovin kovin erilaisia, joten vaikuttavia tekijöitä on todella  tavattomasti, tulevaisuuden muuttujista kuten esim. regulaatiosta  puhumattakaan. Sekin jo vähän helpottaisi päätöksentekoa, kun itse eläisi varmuudella edes 200 vuotta. Mennytkään ei valitettavasti ole tae tulevasta. Menneestä minäkin olen varma. Esim., että vuosituhannen vaihteen tienoilla omaakin toimintaa olisi pitänyt skaalata edes kymmenkertaiseksi, vaikka jonkinlainen tilakokonaisuus silloin tuli hankittuakin.

Motokuskin näkökulmasta on helppo ottaa asiaan kantaa, mutta taloudellisen kokonaisuuden  järkevä hallinta saattaa olla hieman moniulotteisempi.

Kasvun pysäyttäminen — Kun poistat metsästä ne rungot, jotka pystyisivät tuottamaan 12–16 m³ kasvua vuodessa, nollaat tuotantolinjan. Sen sijaan, että korjaisit satoa, jäät odottamaan vuosikymmeniksi, että uudet taimet pääsevät edes lähtöviivalle.
Korko syö ”nopeuden”.   Jos odotat 50 vuotta ensimmäistä tiliä ja olet iskenyt tuhansia euroja pohjalle, se ei ole tehokkuutta. Se on pääoman makuuttamista tyhjän panttina.
JK-metsän jatkuva liike: Jatkuvassa kasvatuksessa ei odoteta 50 vuotta. Siellä tuotantokoneisto – ne 24-metriset tukkipuut – on koko ajan päällä. Satoa otetaan säännöllisesti, ja kasvu pysyy korkeana, koska maassa on aina lehtiä ja neulasia yhteyttämässä.
Se, joka kutsuu 50 vuoden tyhjää odotusta ”nopeaksi”, elää todellakin siellä väärän  ”  ML  telttakokousten” pimentämässä maailmassa. Meillä muilla on tukkia myynnissä jo tänään.

Minkä takia jk jää jälkeen vuosittaisessa keskikasvussa kiertoajalla, jos tuotantokoneisto on niin tehokas? Erkki Lähde kyllä väittää, että jk-metsikkö kasvaa enemmän, mutta mitattua tutkimusaineistoa joka todentaisi tuon ei kovin paljon taida olla.

Olisiko sittenkin niin, että sekaisin kasvavat pienet ja isot puut haittaavat toisiaan ja puu kasvaa paremmin samankokoisten kaverien kanssa? Onko jk-metsikössä riittävä määrä lehtivihreää, kun puustoa joudutaan kasvattamaan harvana uudistumisen avittamiseksi? Jaksollisessa mallissa tätä haastetta ei ole, kun puusto on valmiina ja uusia ei tarvita ennen päätehakkuuta.

Kaksijaksoinen metsikkö jossa koivu on päällä ja kuusi alla on poikkeus pääsäännöstä.