› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,791 - 16,800 (kaikkiaan 16,863)
1 2 3 … 1 679 1 680 1 681 … 1 685 1 686 1 687

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 29.3.2026, 08:23

    EverCover – kaikkea hyvää samasta metsästä. Liian hyvä ollakseen totta? Saattaa toimia Keski-Euroopan jaloilla puulajeilla. Meilläkin ehkä etelässä kunhan niiden kasvatus tulee laajemmin mahdolliseksi ilmaston lämmetessä. On itse asiassa jo lämmennyt, joten varovaisia kokeiluja puulajivalikoiman laajentamiseksi voi aloittaa.

    ”AEFC ry:n (Association for Ecological Forestry Certification) kehittämä EverCover-metsäsertifiointi. Sen ydin on metsän hiilivarastoja ja -nieluja vahvistava jatkuva kasvatus, joka samalla turvaa monimuotoisuutta – tarjoten pitkäjänteistä tuottoa metsänomistajille ja luoden kysyntää pitkäikäisille, korkean lisäarvon puutuotteille.”

    ”EverCover-metsäsertifikaatti asettaa peitteisen kasvatuksen sertifioinnin perustasoksi: metsää uudistetaan ilman laajoja avohakkuita, pienaukot sallitaan valoa vaativille lajeille, suositaan luontaisia sekametsiä, vähintään 10 % metsäalasta jätetään kokonaan käsittelemättä, korkean suojeluarvon metsiä ei hakata, vesistöjen varteen jätetään 10–20 m koskemattomat suojavyöhykkeet ja säästöpuita sekä lahopuuta jätetään elinympäristöjen turvaamiseksi. Lopputulos: vakaampi hiilinielu, elävä metsäluonto ja suurempi osuus laadukasta tukkipuuta pitkäikäisiin tuotteisiin eli metsille merkittävää taloudellista lisäarvoa.”

    https://www.kauppalehti.fi/lehdistotiedotteet/a/e1f93aa8-68be-590b-823d-234d61b84038

    Jk:ssa muutokset metsässä ovat maltillisempia. Metsä saadaan pidettyä nuorena ja kasvavana ilman ikävännäköisiä päätehakkuita. Hiilivarasto ja puutuotos ovat optimitilanteessa tasaiset, mutta pienemmät kuin jaksollisessa mallissa. Monimuotoisuus vaatii samat toimet aina. Laajasti päätehakkuuton maisema kehittyy todennäköisesti lajistoltaan yksipuolisemmaksi pitkään jatkettuna. Mutta jos tekee välillä päätehakkuun, kuten ehkä joudutaan tekemään, ongelma poistuu.

    suorittava porras suorittava porras 29.3.2026, 09:08

    Jos jonkun kukkaro kestää moisia harrastuksia ,niin siitä vaan. Tuotto-odotukset kannattaa kuitenkin pitää maltillisina.

    konstapylkkerö2 29.3.2026, 09:11

    Ei pienaukot tuo juuri mitään lisäarvoa, kun/jos tasaikäiseen metsään tehdään normiaukkoja jotka on korkeintaan muutamia ha laajoja. Samoin esim. kaksinkertainen määrä säästöpuita ja leveämmät rantavyöhykkeet kuuluu keinovalikoimiin jo. Jotkin yhtiöt osallistuu niiden lisäkustannuksiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.3.2026, 09:14

    Tuotteen jossain etelämpänä ostava asiakas ei ymmärrä eikä tiedä, että meidän puulajit eivät uudistu eivätkä kasva kunnolla pienaukoissa, vaan puulajivalikoima yksipuolistuu ja metsä kuusettuu.

    Perko 29.3.2026, 09:54

    Metsäjätit kuten Tornator ja Finsilva ovat hylänneet perinteisen odotusmetsätalouden ja siirtyneet suoraan kassavirta-automaattiin. Todellinen tuotto ei tule enää vuosikymmenten päässä häämöttävästä päätehakkuusta, vaan tonttivuokrista rannoilla, tuulivoiman vuokratuloista ja S-ryhmän kaltaisille suuryhtiöille myydystä ilmastonhoidon mielikuvasta. Kun tähän yhdistetään jatkuva kasvatus (JK), yhtiöt välttyvät kalliilta uudistuskuluilta ja voivat poimia arvokasta tukkia säännöllisesti muun liiketoiminnan ohessa.  ( 260  – 360 € /ha)
    Tämä strateginen veto on tuplannut hehtaarituoton perinteiseen ”tamppaamiseen” verrattuna. Suuret toimijat ovat oivaltaneet, että nopeus syntyy useista samanaikaisista tulovirroista, joissa luonto hoitaa kasvun ja sijoittaja kerää vuokrat. Samalla kun tavallista metsänomistajaa pidetään kiinni kannattamattomassa kuitupuun tuotannossa, jättiläiset rakentavat itselleen monipuolista salkkua, jossa metsä on vain alusta korkean jalostusarvon palveluille ja energialle.

     

    Nostokoukku 29.3.2026, 10:02

    Aikoinaan leimikkoja tehdessäni keräsin lammikkoon aina tietyn alueen kaikki hakkuumahdollisuudet. Josku kuvio meni vähän etukynnessäkin, ettei tarvinnut niiden takia taas tulla muutaman vuoden kuluttua rääpimään. Näin syntyi aina muutama pienaukkokin. Hakkuun jälkeisenä kesänä kävin tekemässä avohakatuille viljelysuunnitelmat. Tai oikeastaan varmistamassa leimikon teon yhteydessä tehdyt esitykset. Muutamien pienaukkojen kohdalla jouduin ilmoittamaan metsänhoitoesimiehelle, että älkää vain menkö niitä millään koneella rääpimään. Alue on turkkinaan täynnä taimia, männyntaimia. Korjuun yhteydessä metsäkoneen telat olivat hoitaneet muokkauksen ja reunametsä siemennyksen. Lopputulos ei ehkä ollut aivan oppikirjan mukaisesti saavutettu, mutta ylitiheä männyntaimikko kuitenkin. Samaa menetelmää aloin käyttämään sopivilla pienillä kohteilla muutenkin. En esittänyt muokkausta enkä viljelyä. Taimikot näkyvät syntyneen niillekin. Näin käy väkisin, jos paikka on sopiva. Karu kangas jota ympäröi hyvälaatuinen männikkö. Jatkuvan kasvatuksen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä, mutta taimikoita voi syntyä ilman pottiputkisulkeisiakin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.3.2026, 10:04

    Älä nyt Perko sotke tähän tontteja ja voimaloita. Puhutaan metsänkasvatusmalleista.

    Perko 29.3.2026, 10:26

    A J :n konditionaali epäilyillä juoniminen  ei ole faktaa.  Vapautta  rahan tuloon  metsästä, niillä entisillä  kokeiluilla  ei tullut.

    Kun EU asettaa avohakkuupuulle käyttökielon tai rajoituksia, se ei ole rangaistus – se on lopullinen herätys niille, jotka ovat jumiutuneet 70-luvun malleihin. Siinä missä vanha kaarti näkee kiellon uhkana, valveutunut JK-metsänomistaja näkee siinä markkinaraon, jossa hänen luonnonmukaisesti kasvatettu tukkipuunsa muuttuu sertifioiduksi luksustuotteeksi.
    Tämä muutos vapauttaa lopullisesti ”kuitutehtaan rengin” aseman, sillä jatkuva kasvatus täyttää EU:n vaatimukset luonnostaan ilman kalliita sertifikaattitaisteluita.

    Timppa Timppa 29.3.2026, 10:42

    Pienaukkojakin on monenlaisia.   Kaikki olen kuitenkin kuuset istuttanut ja kahta lukuunottamatta muokannutkin.

    Kahteen kasvoi niin tiheä vatukko, että piti pari kertaa kesässä raivata.  Luonnonpuita muutama pihlaja.  Muokkaamattomissa kasvaa ne istutuskuuset.  Heinä on estänuyt muun taimettumisen.  Yhdessä aukossa saniainen  ón estänyt taimettumisen.   Kuudes piti istuttaa kaksi kertaa, jotta sai kunnon taimikon.

    Perko 29.3.2026, 10:51

    Aukontutkimuksista  on toinen sivusto!    Jk puustossa säilytetään  sopiva väljyys kasvulle  ja uusiutumiselle, eikä enitiseen malliin aukoteta.  Jaksollisen metsän  ongelmat periytyy monenteen polvee!   Ne eivä ole  jk  juttuja.

Esillä 10 vastausta, 16,791 - 16,800 (kaikkiaan 16,863)
1 2 3 … 1 679 1 680 1 681 … 1 685 1 686 1 687