Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,801 - 16,810 (kaikkiaan 16,880)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • konstapylkkerö2

    Tavan MO jolla ei ole tuulimyllyn vuokratuloja kannattaa välttää harsintametsätalouden karikot ja saada parempaa tuottoa, kun sijoittaa osan päätehakkuutuloista . Selvä etu suhteessa harsintatuloihin. Puuston pääomakulut siirtyy tuottamaan lisäarvoa menojen sijaan koronkoron muodossa.

    Nostokoukku

    Nyt Perko pata kattilaa soimaa. Itse olet jk-aihetta yrittänyt levittää kaikien mahdollisten otsikoiden alle.

    suorittava porras suorittava porras

    Perkolle. ..

    Yhtiöiden metsissä ei näy merkkejäkään siirtymisestä jatkuvaan kasvatukseen ellei niiksi lueta säästöpuuryhmäkokojen suurentumista verrattuna aikaan ,jolloin säästöpuut tulivat muotiin.

    Toistan vielä että suuryhtiöiden tulokset on tehty tähän päivään asti kasvattamalla puuta jaksottaisella menetelmällä.

    Kuusiuskova

    Niin, aukon tuottomenetelmissäkin pitäisi vaan puhua jk:sta.

    Minäkin teen tulokset pelkästään jaksottaisella, siinä tuotto on  ainakin meillä moninkertainen verrattuna jk.

    Kuusiuskova

    Ja ennen kuin Perko jatkaa, omilla jk-kuvioilla tuotto oli 20v aikana keskimäärin 95€/ha/ vuosi, saman aikaan jaksollisessa keskimäärin 315-611€/ha/vuosi.

    Perko

    Aukkojen metsitys epäonni aiheuttaa näppylöitä tällä sivustolla  kun pitäis olla puita kaiken aikaa kasvussa niin se muuttuu viimein paikkaus tamppaukseksi.   Ne  voisi  ohjata muualle jossa ei haeta syyllistä jk systeemistä.  No se on pieni haitta keskusteluun ei  tämä siihen sammu.

    Perko

    Tornator on ilmoittanut lisäävänsä jatkuvaa kasvatusta erityisesti suometsissään, ja tavoitteena on nostaa sen pinta-ala 20 000 hehtaariin. Tämä vastaa noin 2,7 % yhtiön koko  alasta.
    Finsilva – Yhtiö on sisällyttänyt jatkuvan kasvatuksen osaksi monimuotoisuustiekarttaansa, mutta tarkkaa kokonaisprosenttia kaikista hakkuista ei ole julkaistu suoraan. Finsilva soveltaa jatkuvaa kasvatusta ja poimintahakkuita valikoiduilla kohteilla.. Muutos vaatii aikaa.   Tiedot ovat julkisista  lähteistä.

    Jovain Jovain

    Saattaa toimia” meilläkin ehkä etelässä”, mutta toimii myös pohjoisessa ja voidaan pitää ensisijaisena. Ehkä metsänhoidon suosituksissa on jotain vialla. Pitäisi suosia luontaista metsän uusiutumista paljaaksi hakkuun sijaan. Ei siellä Eroopassakaan keinollisesti ohjata metsää uusiutumaan, vaan pyritään siitä eroon. Toki valopuilla on oma roolinsa meilläkin ja toimii kotimaisilla puulajeilla.

    R.Ranta R.Ranta

    Konstapylkkerö2 haluaa yksinkertaistaa NNA:n kassavirraksi, jos oikein tulkitsin. Näkee käytännön ja teorian välillä ristiriidan. Kumpi oli ensin muna vai kana. Ilman teoreettista tietämystä maailma olisi kovin erilainen.

    Tieto lisää tuskaa.

    No, uskollaan jokainen tietysti tulee autuaaksi.

    Metsänkasvatuksen hankala ongelma on pitkä kasvatusaika siemenestä päätehakkuun tukkipuuksi. Eikä sekään oikein tunnu perustellulta, että hautaa kahleensa maahan ketun lailla ja kuvittelee ettei kahleita enää ole. Talous on arvaamaton ja siksi vaikea aihe.

    suorittava porras suorittava porras

    Perkon kommenttiin…

    Edellä mainittujen tavoitteiden vaikutus ei näy vielä taseissa. Tavoitteet ovat vain tavoitteita. Yhtiöt pyrkivät kasvattamaan puut hakkuukypsiksi mahdollisimman nopeasti. Kaikki paukut kohdistetaan siihen.

    Finsilva myy puuta keskimäärin 460 kiintokuutiota sataa hehtaaria kohden vuodessa. Metsä kasvaa samaan aikaan 525 kuutiota / 100 ha.

    Tornatorin vastaavat luvut ovat: myynti 505/100 ha ja metsän kasvu 505m3/100 ha. Tornator ei pyri kasvattamaan puustopääomaa. Metsäpinta-alaansa se kuitenkin kasvattaa tavoitteellisesti.

    Nopea kierto on tärkeässä roolissa. Ovat laskeneet, että jos siirretään hakkuita 20 vuotta , olisi kantohinnan oltava tuplat nykyisestä. Tällä hetkellä maksimikiertoaika on 70 vuotta.

    Kun puun kasvattaminen hakkuukypsäksi mahdollisimman lyhyessä ajassa katsotaan avaintekijäksi kannattavuuden suhteen, miten jk-harrastajat perustelevat kannattavuutta kasvattamalla yksittäisiä puitaan 20-40 ( kehitys tuon verran hitaampaa eri-ikäisessä metsässä) vuotta kauemmin verrattuna jaksottaisen kasvatustavan käytäntöihin ja lisäksi saavat siitä vanhemmasta puusta vain harvennuspuun hinnan?

     

Esillä 10 vastausta, 16,801 - 16,810 (kaikkiaan 16,880)