Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,681 - 1,690 (kaikkiaan 15,381)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Korjattu: Timo P ei ollut mukana Luken jatkuvan kasvatuksen seminaarissa tammikuussa 2021.

    Gla Gla

    RR: ”En arvostele kenekään metsänhoitoa. Kuinka voisinkaan, kun en voi tietää edellä mainitsemiani mitä erilasimpia kaikkia lähtökohtia. Sitä vastoin arvostelun kärki kohdistuu siihen, että joku tietää ehdottomalla varmuudella (kuten mm. sinä Visa) kuinka kaikkien olisi toimittava.”

    Ainakin minun kohdalla keksit omasta päästäsi utopistisia ajatuksia, määrittelit ne minun ajatuksiksi ja sitten aloit haukkua minua ajatuksista, jotka olivat siis sinun käsialaa. Eikö tuo ole vähintään omituista.

    Minä en ole määritellyt, miten kaikkien muiden pitäisi metsissä toimia. Olen keskustellut siitä, miten metsä eri käsittelyihin reagoi ja miten eri käsittelyvaihtoehtoja markkinoidaan. Olisi hienoa, että muista keskustelijoista keskustelemisen sijaan edes joskus sinullakin olisi jotain sanottavaa metsien kasvatuksesta.

    Gla Gla

    AJ: ”Muistaakseni Timo P puhui vapaasta tyylistä jo Luken (vai Tapion?) jatkuvan kasvatuksen seminaarissa tammikuussa 2020. Tilaisuudesta ei ole tallennetta, mutta esitykset löytyvät kyllä.”

    Ei tosiaan ole uunituoreita nuo ajatukset. Ehkä ne on medialle liian tylsiä, niistä ei saa kärjistäviä tai vastakkainasettelua herättäviä uutisia. Luontoväki pysyy myös hiljaa, koska Pukkala on tässä suhteessa oikeassa, mutta avohakkuulle ei voi mitään myönteistä signaalia antaa. Olisihan näille katastrofi, jos hyväksyttäisiin kaiken jk-saarnaamisen ja avohakkuukieltoesitysten jälkeen se, että jatkuvassa kasvatuksessa ei olekaan jatkuvuutta.

    Politiikka on tietysti oma lukunsa, mutta minun metsätalouden harjoittamisen näkökulmasta olisi tärkeää saada myös suorittava porras (=motokuskit) sitoutumaan siihen, että metsiä voi erirakenteisina kasvattaa. Ja ennenkuin suorittava alkaa kertoa hoitamattomien rääseiköiden ongelmista tai korjuusta 20 asteen pakkasessa, kun on pimeää ja puikoissa kokematon harjoittelija, joka on tullut tekemään avohakkuuta, siitä ei ole kyse. Tarkoitus on käsitellä hoidettuja kohteita. Täällä ei joka talvi edes 20 asteen pakkasia ole, hyvänäkin talvena ehkä yhtenä päivänä. Suurempi ongelma on pakkasten puute.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://www.jatkuvakasvatus.fi webinaarissa 1.9. kello 17 mukana Pukkala. Aiheena talous! Ennakkoilmoittautuminen.

    Timon blogissa aiheena puuntuotos. Jatkuva kasvatus pärjää sopivissa oloissa puuntuotoksessa.

    http://blogs.uef.fi/forest-issues/2020/08/

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Puuki

    Turvemailla jk:n harrastaminen voi olla vaikeaa , jos kesät on kuten viime (tämä) kesä.  Pitkä kuiva kausi ja sitten kovat sateet.  Jos puut ei ehdi haihduttaa vettä tarpeeksi, kun ojat ei vedä tai niitä ei ole, niin yleensä ne hukkuvat silloin  suomailla.  Loppukesästä puut kasvattaa juuria ja sillloin pitäisi olla tarpeeksi kuivaa pintamaata n. 30-50 cm paksuudelta.

    Rahkasammalmaille  on tehty uudistuksia siten , että  ensin hakkuun jälkeen nostetaan pohjaveden pinta ja luont.taimettumisen jälkeen kunnostetaan ojat jotta taimien kasvu voisi jatkua.   Pienaukko ja kaistalehakkuu varsinkaan ei välttämättä toimisi ilman kunnostusojituksia.(matalaojituksia tms) .  Nythän loppuu kunnostusojitusten tukeminen.   Karhunpalvelus hiilen sidonnan lisäämisen kannaltakin olisi valmis.  Minusta ihan väärää kehitystä.

    R.Ranta R.Ranta

    Kiitos kuitenkin mielenkiinnosta Gla ym.

    Toivottavsati herätin edes vähän keskustelua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä RR herätit ajatuksia. Älä katoa.

    Timo Pukkala puhui vapaasta tyylistä ainakin jo vuonna 2018.

    http://www.forest.fi/fi/artikkeli/vapaan-tyylin-metsatalous-haastaa-hakkuukiistelijat-miksi-emme-vain-tekisi-metsikolle-sita-mika-on-jarkevinta/#c3539b93

    Puuki

    Ollaan varmaan kaikki samaa mieltä siitä , että kannattaa tehdä metsille sitä mikä on järkevintä.

    Visakallo Visakallo

    Janne Kotiaho kirjoittaa 26.8.2021 Keskisuomalaisessa Päijänteen biosfäärialue-hankkeesta. Tunnuksen myöntää Unesco. Kirjoitus esittelee hanketta kovin maailmoita syleilevästi, mutta Jannen tuntien, kaikki ei olisi ehkä aivan niin auvoista. Metsätaloutta ei jutussa mainita lainkaan, mutta voi vain arvata, mitä se tarkoittaisi hakkuille ja metsänhoidolle.

Esillä 10 vastausta, 1,681 - 1,690 (kaikkiaan 15,381)