Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,911 - 16,920 (kaikkiaan 16,922)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain Jovain

    Onhan tuo häpeäksi Suomalaiselle metsänhoidolle, 50 m3/ha ja sitä vielä puolustellaan. On lukuja joihin vielä tänäkin päivänä verrataan, metsän mallia kuten tuossa aloituksessa. Toista se on tuottavana, esim 200 m3/ha keskipuustolla jatkuvana.

    Visakallo Visakallo

    Perko: ”Miten ole  saanut  mitatuksi joka puun?   Mie  eppäilen jotta on enemmän mittaapas uudelleen.”

    Juuri tuontapaisilla möläytyksillä menetät Perko uskottavuutesi. Kuusiuskova esitti aivan tyypillisen kasvutuloksen eteläisen Suomen nuorten OMT-kuusikoiden kasvusta. 20v/230 mottia/ha on hyvä, mutta ei millään tavalla poikkea tulos silloin kun asiat on hoidettu oikein. Keskikasvu on tuossa vaiheessa ollut 11,5 mottia/ha/v, mutta nousee tuon jälkeen 13-14 mottiin ha/v. Tästä on täällä useammilla esittää käytännön tuloksia paikan pääällä ja dokumentein varustettuna.

    Suosittelen sinulle Perko parempaa tutustumista nykyajan metsänhoitoon, jotta et sortuisi edellisen tapaisiin kommentteihisi. Olet jostain syystä juuttunut omiin laskentakaavoihisi jonnekin sinne menneisyyden hämärään. Olet sydämellisesti tervetullut tutustumaan käytännön metsänhoidon tuloksiin. Olen halunnut tuoda ratkaisuja esiin positiivisen kautta. Toisten jatkuva aliarvioiminen kun ei johda oikein mihinkään.

    Visakallo Visakallo

    Jos Perkon aikatauluihin sopii vierailu tännepäin, niin voitaisiin myös kiertää se maillani ollut ”aukko” ja laittaa samalla nauhat ympärille ja merkata laaninpaikat tulevaa ensiharvennusta varten!

    konstapylkkerö2

    Tyhmää on jättää laskematta kasvatettavan puuston pääomakulut tuottovertailussa. Se johtaa harhaisiin lopputuloksiin.

    Perko

    Todella noin on.  Jaksollisen aukean kasvatuksen suurin pääomakulu on menetetyn rahan hinta ajan yli (alkuinvestointi ja korko), kun taas jatkuvassa kasvatuksessa se on sitoutuneen tuottavaan puustoon (raha, joka ei ole osakkeissa vaan puissa , muutettavaksi rahaksi).  Kyllä se pitää laskea.

    Pidä pylkrö  paikat  puhtaina  nii ei ole pääoman kuluja!

    Tuloksien yli arvioinnit  voi jättää verottajalle  ja kertoo  tänne vain sen myynnin tulon sitten kun sitä on tullut, tekee siitä vertailuja jos  se sitä tarvitsee.  Visalla  on tulossa ollut jo kymmeniä vuosia.

    konstapylkkerö2

    Joku harsintafirman propagandan harhauttama voi luulla, että uudistuskulut joutuu maksamaan vasta seuraavan kiertoajan loputtua korkoineen. Samoin luullaan että ne kulut on luokkaa 2000€/ha aina. Todellisuudessa uudistuskulut voi hyvin olla muutamia satasia/ha tai ei sitäkään ja kustannetaan esim. risujen myynnillä. Puuston pääomakulut on useita tuhansia euroja/ha. Paljon suuremmat kulut tulee niistä.

    Perko

    Edellinen jaksollisen tulos on risuja! Sitä joku ylistää  niinkuin ei olisi menoa jos korvauksena sen hautaa valmiin nuoren puuston tuhoon.  Käsitelkää A J kanssa  tuo  perusteellisesti ilmaston ja hiilen käyttöön liittyen. Rahaa kuitenkin  on mennyt!

    Timppa Timppa

    On todellakin mahdollista saada vain risuja, jos jättää taimikon hoitamatta.  Syy ei ole tietenkään menetelmässä, sillä toinen saattaa saada samassa 500 m3 hehtaarilta.  Kannattaa katsoa peiliin, jos homma on pielessä.

    Isoisäni aloitti kuusen istutukset 1930-luvulla.  Tällä hetkellä jo viides sukupolvi on ollut istuttamassa.  Eivätkä tilan metsät ole minnekään kadonneet vaan voivat erittäin hyvin.

    Kuusiuskova

    Samaa mieltä Timpan kanssa. Onneksi oma jälkikasvu on huomannut miten paljon hyvin hoidettu metsä tuottaa, ei ole pelkoa et metsät jäis heitteille.

    Makarov

    Jk on liian epävarma menetelmä metsätaloudesta elävälle. Jk metsistä on hankala myydä kesäkeimikoita joista on saanut vuosittain parhaat hinnat. Nytkin kun pystyy kuusivaltaisen kesäaukon myymään niin ero  tukilla on jo 20-30€/m3  aukon hyväksi ja kuidullakin varmaan 10€/m3. 1000m3 leimikossa hintaero on jo 20 000€-25 000€ aukon hyväksi. Odottavan aika on pitkä kuroa tuollainen ero kiinni kun ainakin itsellä kesäleimikoita on mahdollusuus ollut myydä liki vuosittain.

Esillä 10 vastausta, 16,911 - 16,920 (kaikkiaan 16,922)