Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,991 - 17,000 (kaikkiaan 17,198)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Kuusiuskova

    Juuh, hinta on lähempänä ensiharvennuksen hintaa kuin harvennuksen hinta. En kyllä ymmärrä miten Perko väittää et on  hyvin toimiva. Ainoa tapa saada kunnon hinta jk-puista on tehdä hankintana. Ja Perko ei varmaan laske omalle työlle hintaa, mutta minä lasken. Minä käytän laskinta erittäin aktiivisesti myös viljelyssä, suurin osa viljelijöistä ei valitettavasti tee sitä.

    Perko

    Väite jatkuvan kasvatuksen korjuun vaikeudesta kätkee usein taakseen vain totutun rutiinin puutteen ja haluttomuuden oppia uutta. Todellisuudessa moderni korjuuteknologia ja ammattitaitoinen kuljettaja kykenevät poimimaan puut maaperää- ja kasvua korjaten vaurioittamatta. Kyse ei ole korjuumuodon mahdottomuudesta, vaan puhtaasti osaamisesta ja halusta tehdä työ huolellisesti.  Korjuutyö on maksullista sivistyksen vallitessa tehköön sen kuka hyvänsä. Kulut vähennetään  myyjältä puun hinnasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jaksollisen mallin taimikossa puut saavat kasvaa häiriöttä ensiharvennukseen saakka ilman että isot koneet käyvät sotkemassa.

    Kuusiuskova

    Perko ei halua uskoa et puun hinta on paljon huonompi jk:ssa kuin jaksollisessa. Näin se nyt vaan on, nyt minulla on paperilla hinnat harvennukselle ja jk-hakkuulle. Ja täytyy todeta et kyllä jaksollisesta saa huomattavasti paremmat hinnat kuin jk-metsästä. Ja kuten Anneli totesi, jaksollisessa saavat kasvaa ensiharvennukseen asti ilman et mikään kone on käynyt juuria tuhoamassa niin kuin jk:ssa.

    Perko

    Avustusten  himossa  siellä  tureikossa pyöriin moneen otteeseen r- sahat  joista myös  rutto leviää ja tappio kasvaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    10-15 vuoden välein jos käydään poimimassa puita, niin missä taimet edes kasvavat, kun alue on pelkkää ajouraa? Osan hakkuista voi tehdä samoilta urilta, mutta silti yhtälö vaikuttaa käytännössä vaikealta – siis se että uudistaminen ja kasvattaminen tehdään samalla alueella.

    Toistan taas ennen sanottua, mutta tuntuisi järkevämmältä tehdä vain poimintaa niin kauan kuin puita riittää, ja tehdä sen jälkeen selkeä uudistaminen.

    Perko

    Puiden lopulla ja maailmanlopun ennustuksilla on pitkä historia, mutta historian valossa metsät ja elämä ovat aina löytäneet keinonsa selviytyä synkimpienkin uhkakuvien yli. Jatkuva kasvatus toimii tästä hyvänä esimerkkinä, sillä se ei tyhjennä maata kerralla vaan jättää luonnolle aina elinvoimaisen pohjan uuteen kasvuun. Epävarmuuden keskellä paras lääke onkin keskittyä tekoihin, jotka rakentavat jatkuvuutta ja jättävät jälkeensä jotain pysyvää.

    Jatkuva kasvatus pitää metsäpääoman jatkuvassa tuotossa, sillä säästetyt maanmuokkaus- ja istutuskustannukset sekä säännölliset, tukkivaltaiset hakkuutulot muuttuvat suoraan puhtaaksi euro tuotoksi tilillesi, nettotulos paranee tyypillisesti keskimäärin noin 1,1–1,3-kertaiseksi (eli 10–30 % korkeammaksi) lämpösummalla parhaissa kasvuissa moninkertaiseksi – tuottaen samalla syvän pettymyksen avohakkuu bisneksen urakoitsijoille muiden kalliiden investointien rahastajille, jotka jäävät nuolemaan näppejään  saamatta jääneet eurot.

    Vältellen tai ilman matemaattista ymmärrystä ja rehellistä halua laskea kuluja,  selitykset, pelkät arvaukset ja aggressiivinen paloittelevat puheet kääntävät metsätalouden nopeasti tappiolliseksi. Kun metsänomistaja ei tunne lukuja, kalliit maanmuokkaukset, taimien ostot ja turhat hoitotoimet syövät hakkuutulot ennen kuin ne ehtivät edes tilille.   Optimoidun kasvutiheyden ja valon ymmärryksen suhde on välttämätön.

     

    Tomperi Tomperi

    Saksassa eteläisessä sellaisessa ne tekee ajourat suoriksi javähän metsämaata vaativiksi, puut jopa kuormataa metsätraktorin kyydistä pois siten että metsätraktori ajetaan metsätielle. Noh siellä onkin kiertoajat yms jotka poikkeavat suomalaisista… 200 vuodesta ja yli. Ei sitä nopeasti extra luokan puuta kasvateta olipa pyökki tahi mkä puu tahansa. Arvopuuta rupiaa olemaan kun rungossa on  metri sota läpmittaluokaltaan yli 70 cm paksua puuta. Olipa puuölajimitä hyvänsä. Harmi että suomalaiset tykevväät käydä katsomassa sakalaista metsänkasvatusta pelkästtän ja pääasiassa niillä alueilla jotka metsitettiin toisen maailmansodan jälkeen

    Perko

    Tomperilla on  germaanilainen puusto hallinnassa. Yli 30 vuotta sitten ja sen jälkeen olen kierrellyt niitä ja zekkiläisiäkin  maisemia, nähnyt  maasta  ja ilmasta , ovat hämmästyttävän erilaista kuin  meillä etenkin järeys.

    Perko

    K -uskova väite ; ”puun hinta on paljon huonompi jk:ssa kuin jaksollisessa”.    kuitenkin  jaksollisen  myynnistä yli puolet on  alle 24€ m3,  jk myynti on 90 %  ~80 € arvopuuta, lähde  Luke.

    Eikä siinä kaikki,  jaksollisen pitkään jatkuvana myynkelvottomat puustot/ kasvatusalat tuhovat itse itsensä jäävät seuraavalle sukupolville ongelmaksi.  AJ  voisi kommentoida istutusmetsien asiantuntijana.

     

Esillä 10 vastausta, 16,991 - 17,000 (kaikkiaan 17,198)