Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 päivää, 23 tuntia sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,701 - 1,710 (kaikkiaan 15,381)

1 2 3 … 170 171 172 … 1 537 1 538 1 539

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Panu 27.8.2021, 16:47

Kyllä se kasvu enemmänkin toukokuun alkupuolella alkaa (tosin riippuu vähän vuodesta) ja kesäkuu on paras. Noi elokuun lopun kasvupyrähdykset on vähän outoja, johtuisko vain veden imemisestä sateella mutta kaikki lasketaan.

Gla 28.8.2021, 05:19

Puhutaan siis paksuuskasvusta, jonka ajoittumista en minä ainakaan voi silmin havaita. Pitää luottaa Metlan mittauksiin. Linkin käppyrässä Punkaharjun mittauksissa oli kuiva heinäkuu, joten sateinen elokuu voi hyvinkin vaikuttaa paksuuteen. Joko kasvun tai muuten vain kosteuden lisääntymisen kautta. Tai noiden summana.

Puuki 28.8.2021, 07:58

Puun pittuuskasvu alkaa ensi ja loppuu aiemmin kuin paksuuskasvu . Juuristo kasvanee sitten likimain siihen asti kun on maa sulana. Lämpötilan ollessa plussalla sade kyllä paisuttaa puita niin, että lämpiminä ja sateisina syksyn päivinä kannattaisi teettää hakkuu, jos laskee joka lisämotin tuloksi (eikä olisi väliä korjuuolosuhteista muuten) . Kovilla pakkasilla puu kutistuu kuin nöpö kylmässä vedessä.

Puuki 9.9.2021, 11:54

Vielä lisäisin sen asian ”vähän keskusteltuun” aiheeseen, että koska jk:n hakkuu vaatii suuren pinta-alan jotta sieltä saadaan sama puumäärä kuin norm. päätehakkuusta, niin sen ympäristövaikutus voi olla paljon haitallisempi kuin esim. 1 ha;n avohakkuun (jossa tehdään lisäksi uudistaminen kunnolla) . Pahin esimerkki on kuusiharveikko jossa tupsulatvaiset isot kuuset ei pysy kunnolla pystyssä n. 4 ha alalla ja kasvaa kuloheinää alikasvoksena. Jos sitä vertaa 1 ha:n aukoon ja sen harvennuksin hoidettuihin ympärysmetsiin , niin ei jää epäselvyyttä kumpi on parempi ve. ympäristön kannalta katsottunakin.

Metsuri motokuski 9.9.2021, 14:03

Pitäiskö siellä jk metsässä olla niitä isoja tupsulatva kuusia. Eikös ne lähde ensimmäisenä pois pienempien tieltä.

Visakallo 9.9.2021, 15:59

Suomalaiselle metsälle voidaan tehdä vain yksi jk-hakkuu niin, että puusto voi jäädä jonkinlaiseen kasvukuntoon. Seuraavan jk-hakkuun jälkeen metsä onkin jo raiskio, joka päätyy lopulta uudistettavaksi.

Puuki 9.9.2021, 16:17

Kuvia vanhojen kuusikoiden jk-hakkuista on ollut tällä palstallakin nähtävillä joskus. Samoin myös vanhoja kuvia epäonnistuneista harsintahakkuista kirjoissa. Ja joku kuva myös jk-esityksessä netissä jossa oli kerrottu miten hyvin onnistuu likimain saman puumäärän hakkuu/ha kuin norm. päätehakkuullakin.

Metsuri motokuski 9.9.2021, 19:38

Tuo on visakallo totta. Aika monesti on tullituhot ajanut jo aiemminkin aukon tekoon.

Jovain 9.9.2021, 20:39

Vanhat tasaikäiset kuusikot tuntuu olevan aika paha ”verokki” metsänhoidolle. Verokkina käytetään ja onhan siihen aihetta, mutta voi olla myös väärä lähtökohta. Ei niistä vanhoista tasaikäisistä kuusikoista ole saatu sellaisia tuloksia joita kaivataan. Lähtökohtana eri-ikäiset metsät (kuusikot) antavat jo paremman tuloksen. Näin oli tiettävästi myös Erkki Lähteen jatkuvan kasvatuksen tutkimuksissa.

Tiedä sitten mikä on vaikutus metsänhoidossa, kun jaksottaista on suosittu jo yli puolivuosisataa. Ja menetelmän hyväksi yhä kiihtyvällä maan muokkauksella. Vapauttaa siemen pankit ja vapauttaa metsänalustat pintakasvillisuudelle. Perustellaan ilmaston kautta tulevalla ravinne kuormalla, mutta ei oteta huomioon sitä, että myös maan muokkauksella vaikutuksensa. Voi sanoa jopa vallattomalle pintakasvillisuuden lisääntymiselle. On aika huono verokki siinä mielessä peitteiselle metsän kasvatukselle???

jees h-valta 9.9.2021, 21:40

Niin ja mitähän hän sitten lie tarkoittanutkaan? Onkohan pintakasvillisuus siis jotenkin pahasta? Onko maaperää mieluummin pidettävä kuolleena ja kylmänä? Onko pimeys vain metsässä yötä päivää vai lieköhän jossain muuallakin?