Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 päivää, 21 tuntia sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,711 - 1,720 (kaikkiaan 15,381)

1 2 3 … 171 172 173 … 1 537 1 538 1 539

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Metsuri motokuski 9.9.2021, 21:44

Joo. Tuo jovainin viimeinen kappale oli taas sellaista tekstiä etten minä ainakaan siitä mitään ymmärtänyt. Liekö tarkoituskaan.

Jovain 9.9.2021, 23:00

Väitän kuitenkin, että avohakkuuttomassa metsän kasvatuksessa maanpintaa ei avata. Eli ei avata metsän siemenpankkeja ja ei avata muokkauksella tarpeettomasti kasvualustaa. Onhan jaksottaista metsän kasvatusta parhaimmillaan kierrätetty jo usean puustosukupolven ajan ja ainakin etelä suomessa metsät on kertaalleen muokattu. Eli on luotu sitä otollista kasvatusalustaa pintakasvillisuuden ja vesakon lisääntymiselle. Aivan hyvin voidaan kysyä, lisääkö muokkaus heinäongelmaa ja voidaanko peitteisellä metsän kasvatuksella ongelmaa torjua?

aegolius 10.9.2021, 00:00

Onko täydellinen avaamattomuus Jovainin mielestä etu?

Eikö mätästys ja maanpinnan (mättään) korkeampi lämpö anna Jovainin mielestä taimelle parempaa kasvua?

Montako jaksottaista puusukupolvea Jovainin mielestä Etelä-Suomessa on jo ollut?

Katselin vanhoja ilmakuvia lähialueilta ja aivan satunnaisesta metsäalueesta tein tällaisen kuvaparin. Vanhempi on vuodelta 1939 ja uudempi on 2017. Yhtään avohakkuuta en vuoden 1939 kuvassa näe tässäkään alueessa – en nähnyt muuallakaan. En usko, että 80 vuodessa kovin montaa puusukupolvea ehtii…

Kummassa kuvassa kasvaa puuta enemmän?

View post on imgur.com

mehtäukko 10.9.2021, 05:22

Jovainin kapulakieli se taas työntää puuta heinää. Eikö jo monimuotoisuus perhosineen,mehiläisineen ym hyöteisineen hyödy muokkauksesta,saati taimien kattavuus ja kasvu. Risuparka suuttuu niistä puupelloista.

Visakallo 10.9.2021, 06:34

Jovain: ”Ei niistä vanhoista tasaikäisistä kuusikoista ole saatu sellaisia tuloksia joita kaivataan. Lähtökohtana eri-ikäiset metsät (kuusikot) antavat jo paremman tuloksen.”

Mitähän tuloksia Jovain tässä nyt tarkoittaa? Siis kuka kaipaa ja mitä?

A.Jalkanen 10.9.2021, 06:46

Veikkaisin että Jovain tarkoittaa uudistumista: erirakenteinen ja erilajinen on otollisempi jatkuvaan kasvatukseen kuin tasaikäinen ja yksilajinen.

Jotkut näkevät avonaisen vaiheen jopa maata elvyttävänä eikä tuhoavana, kun maan happamuus alenee ja ravinteiden kierto vilkastuu. Maassa on erilainen eliöyhteisö avohakkuun jälkeen: kuten Jovain totesi siemenpankki avautuu!

Metsuri motokuski 10.9.2021, 06:54

Luin vasta että tänä vuonna runsaasti esiintyvät kuusenkävyt ovat pääosin tyhjiä. Tuholaiset ovat tyhjentäneet kävyt. Samassa jutussa taisi olla että kuusen siemenien itämisaika on lyhyt eivätkä muodosta siemenpankkia maahan.

A.Jalkanen 10.9.2021, 07:37

Männyllä itämistä voi tapahtua vielä kylvön jälkeisinä vuosina. Varsinainen Siemen-Pankki avautuu, kun maassa pitkään odottaneet pioneerikasvien eli avonaisen vaiheen kasvien siemenet itävät lisääntyneen kosteuden, lämmön ja valon vaikutuksesta.

Jovain 10.9.2021, 08:07

Ei ole puututtu jaksottaisen tai avohakkuun kiistattomiin etuihin, vaan ”heinettymisen” ongelmaan. Jota on pidetty ilman saasteiden, typpi ym. rikkilaskeuman aiheuttamana. Heinettyminen joka tapauksessa lisääntyy ja väitän edelleen, että myös liiallisella maan muokkauksella on vaikutuksensa. Siinä mielessä joku kääntömätästys tai vastaava maanpinnan rikkomista minivoiva menettelytapa on parempi. Hankalaa on metsässä, vaikka liikkumisen tai työskentelyn kannalta, montut ja vesikuopat. Onhan niitä pidettävä vihon viimeisenä metsänhoidon tapana.

Tolopainen 10.9.2021, 08:49

Kääntömätäs on aivan liian matala heinittyvässä maastossa. Ei ne kuopat haittaa, kun ne tasoittuu kuitenkin nopeasti eikä metsissä nykyisin kukaan kuljeskele jalan. Ainakaan niillä rehevillä alueilla, ei heinikossa kasva marjat eikä sienet.