Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 päivää, 19 tuntia sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1,721 - 1,730 (kaikkiaan 15,381)

1 2 3 … 172 173 174 … 1 537 1 538 1 539

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Puu Hastelija 10.9.2021, 08:53

Joovaan on varmaan hyvä selitys, miksi tuo aukko, mitä nyt olen kuokkinut on täysin puhdasta lauhamattoa? Viimeiset 100v ollut täysi metsä päällä. Toissa talvena hakkuu, viime alkukesästä risujen keruu ja nyt siis tuossa jäljellejääneessä heinikossa kuokkimista. Mistä tuo heinä on löytänyt metsään, vaikka maata ei ole muokattu?

Metsuri motokuski 10.9.2021, 09:08

Kyllähän maankäsittelyllä on merkitystä heinittymiseen ja vesakoitumiseen. Onhan käännetty maapohja erinomainen alusta heinien ja lehtipuiden siemenille. Ainakin raivuuhommissa huomasi että kantojen repiminen sopivan rehevällä maapohjalla ainakin vesakon syntymistä lisäsi. Miksei myös heinittymistä. Heinäntorjuntaahan nuo yhtiöt harvoin omissa metsissään tekevät.

A.Jalkanen 10.9.2021, 09:08

Puu Hastelija: siemenpankista metsälauhaa?

aegolius 10.9.2021, 09:24

>”heinettymisen” ongelmaan. Jota on pidetty ilman saasteiden, typpi ym. rikkilaskeuman aiheuttamana

En ole ollut tietoinen, että siemenpankista liikkelle lähtevä heinikko aiheuttaisi ilmansaasteita ja rikki- tai typpilaskeumaa. Mihin tämä perustuu?

Puuki 10.9.2021, 09:44

Jk-metsän kasvatusta ei voisi useimmissa tapauksissa edes aloittaa ilman joskus aikoinaan tehtyä maanpinnan käsittelyä. Ne kannattavuuslaskelmat joita esitetään perustuu siihen , että on jo olemassa valmiina kunnollinen alikasvusto jk:a varten.

Kantojen nosto kyllä lisää vesakoitumista , erään tutkimuksen mukaan n. 70 % . Mutta rehevä maa heinittyy avohakkuun tai harvaksi harsinnan jälkeen olipa siellä laikkuja tai ei . Täysmuokkaus lisää yleensä kaikenlaista alikasvosta mutta harvemmin sitä enää missään tehdään . 2000-luvun alkupuolella metsitettiin eräs vanha pelto . Sinne tehtiin täysmuokkaus ja hieskoivut istutettiin syntyneisiin korkeampiin penkkeihin. Mutta ei siellä heinistä ollu mitään haittaa, koivut pääsi niin hyvin kasvuun, että heinät tukehtui muutamassa vuodessa alle.

Visakallo 10.9.2021, 16:10

Metsänlannoitus on myös melkoinen heinänkasvun edistäjä, etenkin jos viimeisestä lannoituksesta on aukon tekoon aikaa alle 10 vuotta.

Puuki 10.9.2021, 16:30

Laikkumättäiden kuopista voi olla haittaa taimikonhoitovaiheessa, jos maaperä on kovin heinittynyt. Kääntömätäs on siinä suhteessa parempi. Täysmuokkauksessa tehtiin pellonmetsityskohteilla penkit joiden väliin jäi vaot 2-puoleisella ruuvimuokkaimella joka keräsi maat penkeihin.; n. 80 cm- 1,2 m korkeat penkit vakojen pohjilta mitattuna. Kivettömillä mailla ihan siisti jälki ja hyvä kasvupaikka puille. Alle 20 vuodessa on korkeuserot tasoittuneet melkein näkymättömiin.

Männynsiemenet tosiaankin säilyy hyvin jos on varastoitu oikein. Vaikka kylväisi niitä syksyllä myöhään , niin että eivät ehdi itää , niin voi onnistua hyvin seur. keväänä taimien kasvu. Sitä voisi kokeilla muokkaamattomaan maahankin kuivemmilla kasvupaikoilla esim. vetämällä auran vantaalla kylvöä varten viiruja ohuen kuntan läpi.

Jovain 10.9.2021, 23:03

Mikä estää kurkistamasta metsän ihmeelliseen maailmaan. Sata vuotiaan metsän muokkausjäljessä (usein kuusikko) on pillikkeitä kasvamassa. Voivat olla hyvinkin kaukaa, jostain kaskeamisen tai sen jälkeiseltä ajalta. Ja ovat metsäalueilta, joissa maatalouskäyttöä ei ole enää havaittavissa. Ja voivat olla myös lehtipuukierron (pioneerivaiheen), eli kuusettumisen edeltävältä ajalta.

Pillikkeillä nyt ei ole merkitystä metsänhoidon kannalta, mutta aina voidaan kysyä. Minkälainen viesti voisi olla esim. sadan vuoden kuluttua?

Voi olla viestiä myös tähän päivään. Kannattaako vanhoja tasaikäisiä kuusikoita käyttää verokkina metsänhoidon paremmuutta arvioitaessa?

mehtäukko 11.9.2021, 05:14

Luonnossa on hyvin paljon arvoituksellisia asioita, jotka sinne kuuluvat muttei niitä kannata vatvoa. Siinä vaan sekottuu itse pääsisältö ja sen kanssa vuorovaikutus. Ne lainalaisuudet jotka sivuavat toimintaa, on jotenkin oltava huomioituna. Se riittää tavan tallaajalle.

Gla 11.9.2021, 06:08

Mm: ”Kyllähän maankäsittelyllä on merkitystä heinittymiseen ja vesakoitumiseen. Onhan käännetty maapohja erinomainen alusta heinien ja lehtipuiden siemenille.”

Vesakoitumista muokkaus edistää, mutta itselläni heinä kasvaa muokkaamattomissa kohdissa. Mättäät pysyy paljaana pitkään, eikä laikkumättään kuoppakaan ole se paikka, johon heinän kasvu painottuisi.