› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 17,331 - 17,340 (kaikkiaan 17,353)
1 2 3 … 1 733 1 734 1 735 1 736

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kuusiuskova 30.6.2026, 20:59

    Ja kuusikot uudistetaan 45-50v iässä, koivikot 30-35v iässä ja männiköt 50-60 v iässä.  Ja kaikissa on lähemmäs 400 mottia päätehakkuussa + harvennukset. Samassa ajassa jk-taimet ovat 60cm…

    Perko 30.6.2026, 21:00

    Niin taisi tullakin jo tuossa aiemmin laskettua! Kokonaiskuva on nyt hyvin kasassa.

    Jovain Jovain 1.7.2026, 07:49

    Tuskin kuitenkaan em. tilastot ovat ajantasaisia. Hakkuurajoitukset laista 2014 poistettiin ja tukkimetsiin kohdistuneet hakkuut ovat sen jälkeen lisääntyneet. Silläkin on vaikutuksensa, paljonko tukkia jää jäljelle, voi olla tilastoitava asia sekin. Suojelualueet ovat mukana ja harvoin läpimittaluokat ylittävät 30 cm.

    mehtäukko 1.7.2026, 08:29

    Tilastot ovat tilastoja, mutta ei niitä tarvitse propagandana vääristellä. Rungot kuitenkin lihovat jaksollisen optimi-oloissa paksuutta ja pituutta huimasti. Nuorten mäntyjen latvat jo 40-50 cm.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.7.2026, 08:59

    Järeän puun vakaa hakkuukertymä kertoo tarjonnan riittävyydestä eikä teollisuus ole valittanut tukkipulaa vai onko? Ei myöskään ole valittanut – ainakaan kovaan ääneen – tukkipuun laadusta, vaikka voisi kuvitella että lannoitetut nuoret metsät voivat tuoda ongelmia ainakin männiköissä.

    Perko 1.7.2026, 09:26

    Totuus on yksinkertainen, vaikka se ei kaikkia miellytä: tilastoja kaunistellaan hakkaamalla nyt ne viimeisetkin järeät metsät pois.   Sieltä  ei enempää just saa  tukkia . Jk hakkuista  tulee  10 %   jo  kokonaisuuteen sahattavaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.7.2026, 09:32

    Tilastot eivät tue käsitystä, että hakattaisiin ”viimeisiä tukkimetsiä”. Jos jk yleistyy, järeän tukin määrä vähenee. Sillä ei siis voi vastata eliölajien tai sahojen järeän puun tarpeeseen. Metsien ikärakenne on pääosin nuortunut mutta samaan aikaan järeän puun määrä on noussut voimakkaasti. Suojelualueet eivät tätä selitä, kun niiden pääpaino on Pohjois-Suomessa, jossa järeän puun määrä on vähäinen. Paras selittäjä on epämiellyttävä totuus: avohakkuut ja metsänviljely. Kehitys vielä kiihtyy ilmastonmuutoksen ja jalostetun siemenen myötä niin että kiertoajat lyhenevät.

    Perko 1.7.2026, 10:19

    Jaksollisessa kasvatuksessa otetaan iso riski ja sijoitetaan rahaa alussa, jotta saadaan suuri kertasumma 1,5 % alalta kerran 70–80 vuodessa.  Luken mukaan yksityismetsien keskimääräinen liiketulos (koko maan kaikkien vaiheiden keskiarvona) on noin 203 euroa hehtaarilta, mutta se on täysin riippuvainen siitä, että päätehakkuut onnistuvat täydellisesti.

    No, kun jaksollisessa mallissa maassa seisoo ostettuna jatkuvasti valtava puupääoma (jopa 20 000 €/ha ennen päätehakkuuta). 3 % korolla tämä seisova puusto aiheuttaa pelkkää näkymätöntä korkokulua, jota puun vuotuinen kasvu ei vanhana enää pysty saavuttamaan.

    Jatkuvassa kasvatuksessa tilanne käännetään toisinpäin: Koska  alasta ei ole pelkkää kuluja nielevää avointa taimikkoa, lähes 100 % alasta on jatkuvasti tuottavassa tilassa.   Joka kerta kun metsään mennään, sieltä otetaan vain tukkia, jolloin jokainen tehty toimenpide jää reilusti plussalle. Jatkuvan kasvatuksen (JK) nettonykyarvo (NPV) samalla 3 % korolla on kirkkaasti plussalla, noin +4000 euroa hehtaarilta.

    Metsuri motokuski 1.7.2026, 10:37

    Männyn tukista on nyt ainakin ylitarjontaa.  Kuusta kyllä menisi vaikka kuinka. Yleensä on ollut että mäntytukki kelpaa heikommin ainakin täällä päin. Siellä missä on mäntyä sahaava saha niin menekkiä varmaan on. Viimeinen leimikko joka myytiin niin kuuset lähti ja männyt jäi pystyyn.

    Visakallo Visakallo 1.7.2026, 11:22

    Taas tuli Perkolta tavan mukaan lööperiä: ”Jaksollisessa kasvatuksessa otetaan iso riski ja sijoitetaan rahaa alussa, jotta saadaan suuri kertasumma 1,5 % alalta kerran 70–80 vuodessa.”  

    Kiertoaikahan on nykyisin vain puulajista riippuen vain 35-60 vuotta. Lisäksi tulevat 2-3 kertaa harvennustulot ennenen päätehakkuuta. Mistä tuo 1,5% nyt taas tuli?

Esillä 10 vastausta, 17,331 - 17,340 (kaikkiaan 17,353)
1 2 3 … 1 733 1 734 1 735 1 736