Jatkuva kasvatus käytännössä.

Niinhän se on,varsinkin leikkiä korkoa korolle asiantuntijaa. Mutta sitten kuin pitää olla jotain konkreettista niin sitten jänistetään. Tuleppas Perko katsomaan niitä Luken jk-metsiä Tuusulaan ja kerro miten ne hoidetaan väärin. Minä löhden mielelläni mukaan kuuntelemaan.

”..Varmaan Perko ja Jovain tuntevat asiaa, mutta eivät osaa selittää niin että me ”jästit” ymmärtäisimme..”

Älähän nyt, AJ. Olen luullut, ettei palstalla viihdy pikkulapset, mutta vanhuuden höperöisisistä olen vakuuttunut. Tuollaista kaksosten harjoittamaa toistojen länkytystä ei ole missään vastaan tullut.  Ja kun päälle karsitaan motolla reidenpaksuisia haavan oksia…

Mitä tuota enää vatvomaan ja lällättämään. Yli 1800:llä sivulla on todettu, että ainoa oikea vaihtoehto on kohta c.

Tuliko minusta nyt miljonääri? Haluja kyllä olisi. Joutaisi tämä köyhyys jo loppua.

Tohtorin vaihtoehdoista puuttuu ne kaikista ilmeisimmät syyt: d. ne rikkaat tamppaajat ja e. ne sementoituneet jäärät, jotka eivät hallitse enää edes kahden kertotaulua.  Kun katsotaan jaksollisen mallin laskelmia, on selvää, että taimitarhoilla ja istutushypetyksessä vietetty aika on vaikuttanut oudolla tavalla monen jälkikehitykseen ja kykyyn nähdä kokonaisuutta.    Siellä on sokaistuttu omille kuluille. 100 vuoden ajanjaksosta yli 40 vuotta hukataan vaiheeseen,   jossa vuotuinen kasvu laahaa alle 4 kuutiossa, ja joka kierrossa upotetaan tuhansia euroja hehtaarille maaperän muokkaukseen, taimiin ja raivauksiin.

Jo pelkkä alun 1 800 euron investointi jauhaa 4 % korolla yli 90 000 euron korkorasitteen ennen kuin vuosisata on täynnä.   Sitä tietoa ja niitä lukuja tässä todellisuudessa piilotellaan vakan alla, kun jaksollisen mallin kulut ja korot jauhavat omistajalleen persnettoa useamman sukupolven yli.