› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 18,491 - 18,500 (kaikkiaan 18,502)
1 2 3 … 1 849 1 850 1 851

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa Timppa 18.9.2026, 10:48

    Sen verran olen lehtipuita katsellut, ettei tuollaiseen metsään synny koskaan ainespuukokoista koivua.  Jos koivu pääsee alkuun, niin se pyrkii saamaan latvansa hallitsevaan latvuskerrokseen.  Kasvaa riukumaisena ja lopulta joku lumitalvi taivuttaa sen luokiksi, josta se ei enää oikene.   Sama pätee myös mäntyihin.  Toki niitä kuolee usein matkan varrella ennen kuin latvuskerros on tavoitettu.

    Suuremmat kuuset saattavat kuolla.  Pienemmät sinnittelevät hengíssä.  Omistajan pitäisi elää ainakin 100 vuotta, jotta noista pienemmistä ehkä saisi tukkipuuta.

    On kyllä kauhean näköistä verrattuna meidän sekametsiin.

    Perko 18.9.2026, 11:04

    Taustavalo avaruudesta hävittää neulaset kuvasta . Horisontin  alapuoliset  ovat  valottuneet  luonnollisiksi.

    Makarov 18.9.2026, 12:15

    Näyttäs että ei noissa männynlatvoissa paljon kasvuvoimaa ole mitä kuvissa on. Ei näy minkäänlaista pituus kasvuakaan olevan niin taitaa puilla jo ikää olla. Olisi varmaan ollut paras vaihtoehto taloudellisesti lyödä varmaan nurin ja mätästyksellä happea maahan ja uudet taimet kasvamaan

    jumpe 18.9.2026, 12:16

    Koko ajan tälläkin palstalla unohtuu se, että metsäpuiden jalostus on jatkuvasti kehittyvä ala. Etelä-Suomen olosuhteisiin on saatavana nykyään männyn ja kuusen 1,5 sukupolven alkuperiä, jotka kasvavat tilavuutta 25-30% paremmin kuin metsikköalkuperä. Koivulla ero on vieläkin suurempi. Ns jatkuvassa kasvatuksessa ei ole tapahtunut mitään vastaavaa kehitystä vuoden 2014 lakimuutoksen jälkeen. Ylen juttuun ei haastateltu ketään Luken asiantuntijaa, joka olisi voinut valaista asiaa suurelle yleisölle ja kertoa samalla mitkä ovat jalostuksen mahdollisuudet tulevaisuuden lämpenevässä ilmastossa. Sen sijaan Anna Polo haastatteli ”pioneeri” Timo Pukkalaa, joka epäili ammattitaidon puutetta syyksi sille, ettei jatkuvan kasvatuksen hakkuita tehdä enemmän.

    Nostokoukku 18.9.2026, 12:35

    En oikein usko Perkon teoriaan avaruusvalon häivyttävän neulaset männyistä. Olen harrastanut valokuvausta ikäni, vuosikausia jopa viikonloppuammattilaisena. Vaatii rajua ylivalottamista, jolloin horisontin alapuolinenkin maisema vääistyy. Ettei vain olisi mäntyihin iskenyt avaruuskuoriainen. Tai sitten kasvamaan on jätetty valosta kamppailussa jo antautuneita pienempiä runkoja. Tervasrosomännyssäkin latva voi olla kuollut, mutta elossa olevat oksat hyvinkin vehmaita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.9.2026, 12:41

    Siitäpä se kasvutappio vähintään siirtymävaiheessa tuleekin jos joudutaan jättämään lisävaltapuita tai jo pitkälle oksista karsiutuneita puita joissa on vähän neulasia. Pienissä puissa neulasmassa kasvaa Sauli Valkosen mukaan vapautettuna nopeasti, mutta niistä ei kerry aluksi paljoa kasvua.

    Perko 18.9.2026, 15:03

    Otetaanpa  kuvia tässä välillä. Dynamiikan loppuminen (Puhki palaminen ja tukkeutuminen): Kameran kenno ei pysty tallentamaan samanaikaisesti äärimmäisen kirkasta taustaa ja varjossa olevaa kohdetta. Jos valotetaan horisontin alapuolisen maaston mukaan, taivas palaa täysin valkoiseksi (puhki), ja jos valotetaan taivaan mukaan, etuala muuttuu täysin mustaksi siluetiksi.

    Automaattitarkennuksen vaikeutuminen: Kun objektiiviin tulvii suoraa valoa, kameran tarkennussensorit menettävät kykynsä havaita kohteen kontrastirajoja. Kamera alkaa usein ”sahaamaan” edestakaisin eikä löydä tarkennuspistettä esimerkiksi puun oksista.

    Kromaattinen aberraatio (Värivirheet): Erittäin voimakkaan kontrastin rajoilla (kuten tumman neulasen ja kirkkaan taivaan rajapinnassa) valo taittuu linssissä eri aallonpituuksilla eri tavalla. Tämä näkyy kohteiden reunoilla häiritsevinä purppuraisina, vihertävinä tai sinisinä värivirheinä (purple fringing).

    Diffraktio ja tarkkuuden katoaminen: Valon taipuminen neulasten tai muiden pienten kohteiden reunoilla pehmentää piirtoa, mikä heikentää optista erottelukykyä juuri kriittisissä yksityiskohdissa.

    Nostin on virheen jäljillä ja siksi  ehtottomasti on tarkastettava  neulasmassasta paikanpäällä ja mikroskoopissa ovatko havut jaksollisen  ajalta jo  kymmenen vuotta sitten menettäneet elinvoimansa.

    jaaltoila jaaltoila 18.9.2026, 15:56

    Jumpe on oikeassa! 25 prosentin kasvunlisä viljellen jalostettua alkuperää olevia taimia! Mitä se on? Se on metsätalouden kannattavuutta, voimistuvaa  hiilensidontaa ja luontaisen uudistamisen mahdollisuuksien paranemista kun  kiertoajan täytyttyä.

    Mikrolisäys tulee taimien tuotantoon lähimmän 10 vuoden kuluessa, niin meillä kuin Ruotsissakin. Tämä mahdollistaa uuden jalostusloikan ja puuntuotannon kannattavuus nousee entisestään.

     

    konstapylkkerö2 18.9.2026, 16:04

    Myhistysten tekemät harsintahakkuut 1,7-4 % hakkuista on ihan sopiva määrä . Ei niitä sopivia harsintakohteita ole sen enempää metsissä. Kannattavuus pysyy siten parempana , kun ei aleta tekemään kannattamattomia , huonosti onnistuvia harsintoja ja pysytellään parempi tuottoisissa tasaikäisissä mh:n toimissa.

    Kuusiuskova 18.9.2026, 16:37

    Aaltoila aivan oikeassa, nykyajan jalostettu taimi kasvaa paljon paremmin kuin se luontainen. Mutta kuin se istutustaimi maksaa, sehän on se  ongelma.

Esillä 10 vastausta, 18,491 - 18,500 (kaikkiaan 18,502)
1 2 3 … 1 849 1 850 1 851