› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 18,611 - 18,620 (kaikkiaan 18,621)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Nyt olisi myös männikkö, jota olin lapsena kylvämässä, tulossa päätehakkuuseen. Perkon kautta saisi varmasti siihenkin hyvät jk-ohjeet. Mittaamme sen lähiaikoina, joten tarkempia lukuja siitäkin on kohta käytettävissä.

    Perko

    Visa voi sieltä kuvistani käydä katsomassa  miten jk  puusto  kasvaa ja on tuottava edelleen.   Koivikkosi karkea tuotto  on hiipumassa  noin 140 euron /v  /ha   kun jaetaan  kaikilla jaksottaisten  aukkojen alalla  ei  kesää  tee.  Todella  on viisasta hakea konsultointia!

    Jovain Jovain

    Pieni ydinryhmä yrittää runnoa väkisin väitöstään läpi, eivät ota huomioon sitä, että hyvällä jk metsänhoidolla päästään samaan. Vielä vähemmän ottavat huomioon sitä, mikä on muodostunut esteeksi tuottavalle metsänhoidolle. Eikö puuttuminen uudistamisvelvollisuuteen ja vähimmäispuustoihin ole sitä. Sitä kysytään jo tämän osion aloituksessa, jatkuvan kasvatuksen käytännön ongelmista?

    Kuusiuskova

    Jk puustoissa on niin paljon käytännön haasteita, niitä on enemmän kuin jaksollisessa. Perko on viimeinen jolta kannattaa hakea konsultointia, paitsi tietysti jos haluaa kasvattaa heinikkoja ja pystyyn kuivuvia kuusikoita.

    Jovain ei ole vielä esittänyt yhtään jk-puustoa joka tuottaisi 5 mottia enemmän kasvua, innolla odotan löydätkö sellaisen.  Se  on todella hyvä että lainsäätäjäkin rupeaa puuttumaan jk metsien uudistamiseen. Suomella ei ole varaa ottaa takapakkia 50-luvulle, vaikka yksi täällä edelleen haikailee sitä aikaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovainilla on tuossa kyllä pointti. Ehkä metsälain muutos laittaa harkitsemaan ja lieventämään jk-hakkuita, ja suuntaamaan niitä sellaisiin kohteisiin joissa onnistumisen mahdollisuudet ovat paremmat, mm. erirakenteisuutta ja taimia valmiina.

    Perko

    ”Jovain” on täysin oikeassa: onneksi 1950-luvulla oli vielä kunnon tukkimetsät eikä nykyisenkaltaisia yli puolet hoitorästejä tai avohakkuuaukkoja, sillä juuri niillä tukkipuilla Suomi pelastettiin lopulliselta tuholta.
    Nykyisellä tutkimustiedolla ja käytännön näytöillä jatkuva kasvatus (jk) on osoittanut selkeän ylivoimansa. Jo pelkkä jatkuva 5 kuutiometrin arvokasvu on rahallisesti 10 kertaa tuottoisampaa kuin paljaaksi hakatut, kalliit hoitorästit. ”Jovainilla” tuntuu olevan vahva käsitys tilansa nousujohteisesta rahallisesta tuotosta ja tuloksesta, toisin kuin niillä, jotka tuijottavat pelkkiä riukujen massakuutioita ymmärtämättä tukkipuun todellista arvoa.   Eikä  tarvitse esittää !

    Kuusiuskova

    Jaahas, nyt se 28 mottia on sitten vihdoin ja viimein se realistisempi 5 mottia. Eihän se kestänyt kuin muutaman vuoden että myönsit mitä jk metsä oikeasti kasvaa maksimissaan. Onneksi olkoon, parempi myöhään kuin ei koskaan.

    50-luvulla ei ollut juurikaan muuta kui harsinnalla pilattuja metsiä, niitä ilmeisesti edelleen kaipaat. Voit katsoa ihan valtakunnalliset inventoinnit, tukkia on metsissä tänä päivänä enemmän kuin ikinä tässä maassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lars Lundqvist, docent i skogsskötsel, om varför vi sköter skogen och varför den vanliga bilden av svenskt skogsbruk är fel, och påhittad av skogsbruket.-Varför sköter vi skogen?-Trakthyggesbruket, med ungefär 100 års omloppstid, blev grunden redan på 1800-talet, inte på 1950-talet.-Dimensionsavverkning och orörd skog gäller framför allt Norrlands inland, inte resten av landet.-Det finns bara två skogsskötselsystem: trakthyggesbruk och blädningbruk.-Blädninsgbruk har praktiserats på små arealer i Sverige historiskt.-Det mesta av ”hyggesfritt” är nonsens.

    Tämän voi kuunnella ilman rekisteröitymistä.

    https://open.spotify.com/episode/2m0PcRCgiaV5fmZueeXWRx

    Kuusiuskova

    Kiitoksia, oli mukavaa kuunnella. Hyggesfritt är nonsens, sopii hyvin Suomeenkin.

    Jovain Jovain

    200-250 motin keskipuustot ovat hölynpölyä Kuusiuskovan mielestä. Rinnastaa kasvun alle valtakunnan metsien keskipuustojen ja puustopääomina vielä senkin alle.  Jaksottaisen alkupuolisko jää reilusti alle ja jos loppupuoliskolla yllät samaan. Mennään jo reilusti yli jaksottaisen tuottojen.

Esillä 10 vastausta, 18,611 - 18,620 (kaikkiaan 18,621)