› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 19,231 - 19,240 (kaikkiaan 19,266)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain Jovain

    Uskon Perkon olevan metsänomistaja, mutta sitä pitää kysyä häneltä itseltään, kaikki vaihtoehdot käy. Niin se on metsänhoidossakin, jk metsä voi olla kuvio tai laajempi metsäalue, voi olla pelkästään peitteistä metsänhoitoa tai valtamenetelmänä pelkästään jaksottaista metsänhoitoa. Metsänhoidossa kaikki vaihtoehdot pitäisi olla sallittuja ja hyväksyttäviä. Sopivat samaan metsään ja täydentävät toisiaan.

    Perko

    Eipä ole tainnut kukaan muu käsitellä asiallisesti pitkän tuottamattoman odotusajan ja aukkojen aiheuttamaa tuottavuuden lamaantumista. Palstan niin sanottu akateeminen tieto on loistanut poissaolollaan heti, kun pitäisi vastata näihin todellisiin talousvaikutuksiin.  Seuraukset ovat  metsänomistajan hallittavissa  ja myös tuottavuuden koheneminen.

    Metsuri motokuski

    Kannattaako keskustelua jatkaa jos päätavoite on toisen solvaaminen ?

    oksapuu

    Erään suojellun rakennuksen pylväs kuistiin saisi nyt myytyä 6kpl järeitä mäntyjä.

    Pitänee kevättalvesta kaataa, keväällä parkata ja varjossa ajan kanssa kuivata. Aikanaan sitten sorvataan muotoon ja kuutiohinta on kohdallaan.

    Perametsalainen

    Isäni teetti Metsälö-suunnitelman vuonna 1967. Vuonna 1995 menimme saman neuvojan kanssa katsomaan lohkoa. Kyseessä oli harsittu metsä tuoreella kankaalla.  Neuvoja totesi, ettei lohkolla olevat puut ole kasvaneet lainkaan 28 vuodessa. Metsä hakattiin sieleäksi ja mätästettiin männylle. Nyt latvaa on tullut vuosittain 50-60 cm.

    Ei harsittu metsä muuksi muutu nimeä vaihtamalla.

    oksapuu

    Aiemminkin olen kertonut että hallussani on 1600 ha yhtiön metsätilan metsäsuunnitelma vuodelta 1935.

    Pitkään harsinta hakatun tilan keski puumäärä oli tuolloin 60 mottia hehtaarilla. Eli jokseenkin sama mitä täällä on kerrottu olleen osaran aukioiden hakkuissa. Tässä tapauksessa oltiin tuitenkin Uudellamaalla.

    Niin että semmoista se harsinta on, valinta on vapaa…

    Kuusiuskova

    Niin on, 16v kuusikko jaksollisessa on jo 150 mottia….

    Jovain Jovain

    Harsitut metsät joihin täällä vedotaan, ovat määrämittaan harsittuja metsiä. On ollut hallitseva hoitomuoto entiseen aikaan. Vieläkin Lapissa näkee määrämittaan harsittujen runkojen latvoja. Tyvi on kelvannut ja muu osa runkoa on saanut jäädä, myös runko (minimi) läpimittaa on noudatettu. On ollut yleinen hoitomuoto siihen aikaan Etelä Suomea myöten. Vanhimmat harsinta metsät ovat näitä ja eivät vastaa harsintajukilausuman jälkeistä aikaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ruotsalaisten julkaisu jatkuvasta kasvatuksesta vuodelta 2025.

    https://www.skogforsk.se/english/research–results/research-notes/2025/current-knowledge-about-continuous-cover-forestry–in-boreal-nordic-countries/

    Kasvunopeus kuva 4.1 s. 77.

    MAI eli kasvu per vuosi on tässä kaaviossa asetettu samaksi jatkuvalle ja jaksolliselle menetelmälle. Siinä mielessä puutteellinen tarkastelu, että harvennushakkuun vaikutusta jaksollisen metsän kasvuun ei ole piirroksessa huomioitu samalla tavalla kuin jatkuvapeitteisen metsän osalta. Molemmissa tulee kasvuun notkahdus, kun harvennetaan puita pois.

    Yhteenveto s. 73.

    Kasvusta kerrotaan että tulokset ovat osin ristiriitaiset, mutta viittaavat siihen, että tuotos voisi olla useimmiten parempi jaksollisessa kasvatuksessa.

    ”There is still a lack of knowledge on growth and yield (G&Y) in continuous cover forestry (CCF). Most published studies are on the selection system with Norway spruce.

    Published comparisons of the selection system with rotation forestry (RF) show contrasting results. Generally, there seems to be a trend toward faster stand growth in RF.

    However, there are many uncertainties due to several confounding factors, such as stand-density effects, site-quality classification, and/or growth models used.”

    Perko

    Väite on täyttä valetta ja matemaattisesti mahdoton.
    16-vuotias istutuskuusikko 3 millimetrin vuosilustolla tuottaa noin 30–40 mottia hehtaarilla, ei koskaan 150 mottia.

Esillä 10 vastausta, 19,231 - 19,240 (kaikkiaan 19,266)