Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,361 - 2,370 (kaikkiaan 14,403)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • aegolius aegolius

    >syöksyvirtaukset hakeutuvat alaharvennettuihin kohtiin.

    Eli tämä on täysin oma mutumutuhavaintosi? Ellei ole näin, niin laittanet tietoa mihin se perustuu. Pöllön syöksyvirtaukset eivät välttele yläharvennettujakaan metsiä. Virtaus tulee ukkospilvestä alas voimalla ja olisi vähän hassua, jos se osuisi aina magneetin lailla juuri alaharvennettuihin metsien kohtiin. Näinhän väitit. Mistä se pilvi tietää millä tavalla alapuolella on metsä harvennettu?

    Perko

    Sattumoisin olin silloin melko lailla  ”myrskynsilmässä”  oksia ja latvuksia lenteli ikkunaan ja seinään. Salaman purkaus särki sähköt ja vesiputkiston kaikkineen.  Muutamat virtauksen puhdistukset oli juuri niissä joissa oli aluspuusto siivottu ”hyvän ja ainoan oikean ohjeen mukaan”.  Siihen on olemassa luonnollinen selitys sään kehittyessä.   Pöllö voi kertoa sen tarkemmin.

    Ps. mie olen  joskus aiemmin täällä  sen kuvannut sanoin kansanomaisesti.

    Timppa

    Kesällä 20o6 tutkailin 3 viikkoa 4 paikallisen syöksyvirtauksen tuhoa meidän metsissä.   Ne saivat voimansa Päijänteestä.  Väliä tällaisilla yksittäisillä virtauksilla oli 1-2 km.  Ne iskivät maahan n 0, 5-1 km välein ja tekivät iskukohtaan 0,3-2 ha:n aukon.  Ei siinä kysytty sitä millainen metsä oli.  Kerran tuo virtaus iski taimikon ja ikääntyneen metsän rajakohtaan.  Taimikko säästyi, mutta metsään tuli puolikuun muotoinen uusi aukko.  Ensiharvennettuun kuusikkoon tuli aukko.   Ja tietysti tiheämpiin tai harvempiin ikääntyneisiin metsiin.   Jos puu ei kaatunut, niin se katkesi, oli paksuutta vaikka 30 cm.  Aukkojen välillä kaatui yksittäisiä puita.   Loppujen lopuksi vahingot rajoittuivat 1500 m3:n suuruisen puumäärän kaatumiseen, minkä arvonalennuksesta saatiin vakuutuskorvaus, joka seuraavana vuonna olisi ollut kyllä suurempi.

    Ihan turhaa väittää, että hakkuutavalla olisi mitään vaikutusta, kun kunnon myrsky iskee.

    Perko

    Hakkuutavalla tai koneen merkillä tuskin metsurin nimelläkään lie vaikutusta.  Mutta  jäljelle jäänyt puusto on se vaikuttava tekijä verratessa  mihin virtaus herkimmin vaikuttaa. Näin on. Järveltä ei ole mennyt kuin ani harvoin puita lautasta mutta heti rannasta on ollut mahdollista jo kaatuilla.

    mehtäukko

    Puuthan eivät haihduta vettä kuin vain kasvaessaan. Sula maapohja on siten pitkään syksystä ja keväästä vetinen, jolloin märän maan tuulituhot vain lisivät. Kun jk:ssa puusto on harvaa hatelikkoa, haihduttaminen kasvu-aikana on vieläkin huonompaa kun tehot ei riitä.

    Seuraus siitä on tiedossa.

    aegolius aegolius

    >Muutamat virtauksen puhdistukset oli juuri niissä joissa oli aluspuusto siivottu ”hyvän ja ainoan oikean ohjeen mukaan”.

    Nyt suosittelen ottamaan yhteyttä meteorologeihin. He arvostavat tuollaista faktatietoa korkealle.

    Jälleen vahvistuu (täysin oma ja henkilökohtainen) käsitys, että vahvimmin jk:ssa jumissa olevat ovat hyvin katkeria jostain. Asia tulee ilmi lähes jokaisen kohdalla. Tämä on ainakin itselleni ennemmin varoitussignaali, koska objektiivisuutta on turha toivoa.

    Perko

    Mitäs mie  kertoisin esm Pekka Poudalle  tai Metelle?  Oletan heidän tietävän jo miten virtaukset syntyy.  Täällä mie kerroin siitä jonkin aikaa sitten ei vaan tunnu jääneen muistiin.  Kerttu on tehnyt metsähenkisen  kirjan  mutta  siinä ei käsitellä  metsätyyppejä  harvennusten kannalta.  Pelasta sinä pöllö nämä harhaoppiset jatkuvan myynninharjoittajat siihen hyvään josta et ole vielä kertonut.

    kmo kmo

    Päivitä nyt aluksi vain vaikka Wikipedian artikkeli, https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6ksyvirtaus

     

    aegolius aegolius

    >Mitäs mie kertoisin esm Pekka Poudalle  tai Metelle? Oletan heidän tietävän jo miten virtaukset syntyy.

    He tietävät aiheesta varmasti paljon. Olen kuitenkin varma, että he eivät tiedä ”syöksyvirtausten hakeutuvan alaharvennettuihin kohtiin”. Tästä tiedosta olisi heille valtava hyöty. Havainnolla voisi olla jopa kansainvälistä merkitystä. Voisit kehittää ajatusta vaikkapa niin, että oikeanlaisella metsänkäsittelyllä voisi lopettaa syöksyvirtaukset kokonaan. Mihinkäs ne enää tulisivat, jos pilvien alla ei olisi enää ollenkaan alaharvennettuja metsiä? On iso juttu.

    Kiva huomata, että jatkat vinoilua. Se kertoo minulle, että varsinainen asiasisältö on loppunut jo ajat sitten.

     

    Perko

    Kiitos kmo,  ei siinä uutta miulle ole.  Se on toinen juttu miksi se valitsee kaistaleita ja jättää vierestä  puut pystyyn.

Esillä 10 vastausta, 2,361 - 2,370 (kaikkiaan 14,403)