› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,381 - 2,390 (kaikkiaan 15,391)
1 2 3 … 238 239 240 … 1 538 1 539 1 540

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki Kurki 14.11.2021, 16:50

    Pukkala: Isäntäni Andrej Boncina vihjaisi minulle, että kannattaa mainita heti alussa, että en ole varsinaisesti suomalaisen avohakkuu-viljelymetsätalouden kannattaja.

    Olisi sitten kannattanut pitää esitelmä siitä, kuinka Suomessa on harrastettu vuosisatoja metsien määrämittaharsintaa ja esitellä sen tuloksia.

    Visakallo Visakallo 14.11.2021, 17:02

    Petkeles: ”Vähän sama kuin sanoisi postilaatikolla käyntiä Itellalla töissä olemiseksi. Logistiikka tuli tutuksi jne.”

    Voisithan sinä Petkeles joskus kertoa omista työkokemuksistasi. Jokainen työ antaa ihmiselle lisää kokemuksia, joten mitään työtehtävää ei pitäisi aliarvioida.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.11.2021, 17:07

    Puukin listaan voidaan lisätä muutama lauhkean lehtimetsävyöhykkeen varjoon uudistuva arvokas jalo lehtipuu: tammi, saarni, jalava ja vaahtera.

    Myös Hesari uutisoi Timo Pukkalan blogikirjoituksen.

    http://www.hs.fi/talous/art-2000008394932.html

    Perko 14.11.2021, 22:52

    Syöksyvirtaus ei valitse niitä tuhokohteita vaan se syntyy siitä mistä herkimmin irtoaa nousevat virtaukset. Metsään muodostuu helteellä (yli 27 asteella ) lämpövarasto  ja vahvistuu kun lämminsade on kostuttanut latvukset ja sen perään toteutuu pari kolme  muuta olomuotoa..  Siellä missä ne hongikon alustat ovat siivottu niin niistä nouseva virtaus irtoaa ensimmäisenä ja herkimmin. Tuho syntyy kun suuret painerot  tasoittuu nopeasti. Kosteaa kuuma ilmaa pakenee ylös, paine laskee ja tilalle puhaltaa syntyneeseen putkeen kylmää.  Ilmiö on  heikompana kesällä labiilissa säässä jolloin haukat, lokit, hanhet ja muutamat muutkin linnut purjelentäjien tavoin   kiertävät näissä nousevissa ( 2- 12 m/s ) virtauksissa. Purjelennon harrastajat  lukee maastoa etsien tarkalla silmällä noita kohtia.   Silloin  50 vuotta sitten kun opiskelin sääoppia  ei  puhuttu tai en muista syöksyvirtauksista  mutta ylätroposfäärin suihkuvirtaukset  opetettiin  joita matkakoneet hyödyntää nykyisinkin.  Meteorologi Lea Saukkonen  kertoi erilaisista metsään syntyvistä tuhon syistä, tutkimuksesta  Asta myräkän jälkeen.

    Niin ja valikointi, että  se ilmavirtauksien   herkkyyserot kuumuuden kanssa valikoivat pitkälti ne tuhon kohdat ”tunnelit” metsässä ja siksi metsässä alakasvillisus jarruna osaltaan varjellee tuholta hidastamalla tuulta ja puhallus hakee sen jossa on pienin ilmanpaine.

    Puuki 15.11.2021, 08:23

    Sulkeutuneissa kuusikoissa varsinkin on ns. kellari-ilmasto paikallisesti.   Kumpi alue lämpenee helteellä enemmän ; taimikon synnyttämiseksi harsittu metsä vai paljon tiheämpi kuusikko ? Kumpaan metsään vaikuttaa kova tuuli enemmän ?  Alikasvospuita voi jättää kasvamaan tasaikäiseen metsäänkin ja niin nykyään usein tehdäänkin , esim. 2-jaksoisen metsän kasvatuksessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.11.2021, 08:55

    Asta-myrskyä ennen oli kyllä kovat helteet joka selittänee osaltaan sen miksi tuhoalueesta tuli niin laaja. Metsikön tasolla tuulituhojen jakautumiseen vaikuttaa kyllä tutkimustenkin mukaan (esim. Heli Peltolan) jonkin verran puuston rakenne ja kuinka kauan viimeisestä hakkuusta on aikaa. Riskiä voi siis jonkin verran alentaa hakkuualojen sijoittelulla ja harventamatta jätettävillä suojavyöhykkeillä. Asta oli paha myrsky senkin takia että tuuli tuli vallitseviin tuuliin nähden epätavanomaisesta suunnasta eli kaakosta joten todennäköisesti varautumiset olisi kuitenkin tehty vääriin paikkoihin.

    Timppa Timppa 15.11.2021, 09:42

    Kyllä meillä syöksyvirtaus sai alkunsa Päijänteestä.  Yksi osa pisti erään huvilan tienoon sellaiseen kuntoon kuin tykistökeskityksen jälkeen.  Heitti mm erään männynrungon sen huvilan yli.

    Toinenkin osui erään kesämökin kohdalle.  Siitä kaatui vain muutama puu, mutta taivaalta tuli kyllä oksaa ja käpyjä.  Siinä oli kaksi tyttöstä kävelemässä.  Pääsivät n 20 m:n päähän siitä mökistä.  Sitten oli pakko maastoutua paikalla olleen auton taakse,

    Eräs virtaus ylitti meidän pihapiirin ja  laajensi muutaman sadan metrin päässä ollut aukkoa.  Pihapiiristä kaatui vain yksi pihtakuusi.

    Turha on sinun Perko kertoa mitään satuja.

    Perko 15.11.2021, 10:33

    En osaa Puukille  vastata kumpi lämpiää enemmän, sama aurinkohan niitä kuumentaa. On varmaan joissain sellainenkin tutkittu.  Tuo itse ukkospilvi  vaeltaa 20 -30 km/h mutta ne puuskat sen alla ovat ne tuhonterät jopa 150  – 180 km/h. Ukkosrintamassa voi niitä tuhoja tulla pitkällä matkalla lähes samanaikaisesti. Asta ja Veera ylettyivät läpi Suomen niin kuin A. J.  aiemmin täällä kertoi.  Timpalle on sattunut ihan omat puhurit Päijänteeltä.  Trombit ovat kuin sykloneja  samassa tuhossa jo 100 metrillä voi ilmaantua useampi ”härän silmä ” jotka vasemmalle kiertyen  kaataa puita.  Näitä voi helteellä syntyä kuivassa säässäkin.  Lomalegendana on kerrottu kuinka heinäkarheet oli muuttaneet naapurin pellolle.   Ulkona on  -3 * ohutta pilveä  ja turvallista harjoitella marssia. Mukavaa päivää lajitovereille!

    Hjalmar 15.11.2021, 12:43

    Syöksyvirtaus on kylmä virtaus pilvistä alaspäin ja termiikki on lämpimän ilman nouseva virtaus. Yhteistä niille on se, että ovat ilmakehässä tapahtuvia. Syöksyvirtauksen paikkaan ei voi metsänhoidolla vaikuttaa.

    Visakallo Visakallo 15.11.2021, 15:11

    Perko joutuisi kymmenessä minuutissa päivittämään metsähoitotarinansa aivan uuteen uskoon, jos syöksyvirtaus sattuisi osumaan hänen omien metsiensä kohdalle.

Esillä 10 vastausta, 2,381 - 2,390 (kaikkiaan 15,391)
1 2 3 … 238 239 240 … 1 538 1 539 1 540