› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,401 - 2,410 (kaikkiaan 15,391)
1 2 3 … 240 241 242 … 1 538 1 539 1 540

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 19.11.2021, 10:03

    Kommenttini keskusteluun joka virisi presidentti Niinistön puheesta. Sanamuodot ovat täällä vuosien varrella hioutuneet teidän avullanne.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008409802.html

    ”En ottaisi meille mallia mistään kirjoittajan mainitsemista maista tai menetelmistä. Jos käytetään paikallisia puulajeja, kunkin maan metsänhoito perustuu siellä kasvavien puulajien uudistumisbiologiaan, joten ei metsänhoitomallia voi kopioida paikasta toiseen.

    Ehkä metsäpalo tai hyönteistuho ei ole verrattavissa vaikutuksiltaan avohakkuuseen, mutta myrskytuho on. Erona hakkuisiin on se, että luonnontuhojen jälkeen paikalle jää paljon kuolevaa puuta ja lahopuuta. Lahopuun määrä pitäisikin lisätä nopeammin kuin on tähän saakka tehty: se kasvanut reippaasti luonnonsuojelualueilla mutta aika hitaasti talousmetsissä. Säästöpuutkin on tarkoitus jättää metsään pysyvästi: niistä kasvaa vanhoja järeitä puita niitä tarvitseville lajeille.

    Jatkuvapeitteinen kasvatus on mahdollinen metsänhoitomalli väliaikaisesti silloin kun edellytykset siihen on, ts. metsässä on erirakenteisuutta. Jossain vaiheessa rehevän alueen poimintahakattu metsä muuttuu kuusikoksi. Silloin uudistamiseen tarvitaan yleensä avohakkuu, kaistalehakkuu tai pienaukko. Kaikki nämä ovat ”avoimia” eli avohakkuita vaikka nimi on eri.

    Tietenkin jatkuvapeitteisyys on vaihtoehto, jos metsätaloudessa on muita tärkeitä tavoitteita kuin puuntuotanto, ja aina jos metsänomistaja haluaa pitää metsänsä jatkuvasti peitteisenä eli ”metsän näköisenä”. Otollisimpia paikkoja siihen löytyy rehevimmiltä kuusen kasvupaikoilta, kaikkein karuimmista männiköistä, puistometsistä ja ojitetuista rehevistä korvista.

    Ei pidä kuitenkaan pakottaa kaikkia samaan muottiin, koska metsänomistajien tarpeet ja tavoitteet vaihtelevat. Ei myöskään pidä mennä pelkästään jatkuvapeitteiseen malliin, koska se yksipuolistaisi metsiämme ja alentaisi niiden kasvua, ts. vähentäisi monimuotoisuutta ja ilmastohyötyjä.

    Kannattaa lukea maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö koskien aloitetta lopettaa avohakkuut Metsähallituksen metsissä. Siihen on aika hyvin tiivistetty asiasta tähän saakka saatu tutkimustieto.”

     

    Perko 19.11.2021, 15:16

    On paljon mietintöjä valmiina.  Lukemalla oppii eikä ne hiilihaitat sillä ainakaan kasva.  Oli tuolla keskustelussa se  Osaran nykyinen 3000 ha  hoitokohtakin mainittu. Hiiliin ja kaasuihin perehdyn hetimmiten kun alkavat maksamaa niistä  nyt vain puuta.

    Pöllö voi lukea E. R. Burroughsin kirjoista  metsäelämää niissä ovat nuo ongelmasi puuttuvat kohdat saatavissa.   Hjalmar oletko ollut ”hiirihaukkana” termiikissä?

    Hjalmar 19.11.2021, 15:25

    Purjekoneen kyydissä en ole ollut (vielä), vierestä on tullut seurattua kun muutama tuttu aikanaan lajia harrasti. Moottorikoneiden kyydissä on kyllä tullut oltua tinttiselläkin kelillä.  Muutenkin kaikkea tekniikkaa ja tiedettä tulee seurattua.

    Perko 19.11.2021, 22:57

    Käyppäs Jalmar kun kesä tulee lennolla ja koe hieno elämys, vielä kysele pilotilta mistä  ne nostot lähtee. Etenkin   iltapäivällä havumetsä  puskee lämmintä taivaalle.

    mehtäukko 20.11.2021, 05:09

    ”…Jäävät sitten ihmettelemään, miten uhri toipuu…” Perko avoista.

    Kuinka tuollainen käsitys on yleensä mahdollinen metsiään hoitavilla?

    Visakallo Visakallo 20.11.2021, 07:04

    Perkon ajatukset metsäasioista taitaa liidellä ympyrää niissä nosteissa!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.11.2021, 10:07

    Minä ehkä ymmärrän mitä Perko tarkoittaa sillä polkupyörävertauksella: alaharvennuksessa poistetaan puita, jotka ovat kiivaimman suhteellisen arvokasvun vaiheessa tai tulossa siihen, ts. muuttumassa kuiduksi tai tukiksi ja samaan aikaan metsikön vuosikasvu on suurimmillaan.

    Tässä vain unohtuu se että jäljelle jäävät puut tekevät sitä samaa ja vieläpä tehokkaammin, koska niiden latvus on paremmassa kunnossa kuin kilpailussa allejääneissä puissa. Kun niille tehdään kasvutilaa ensiharvennuksessa, niiden järeytyminen paranee, kun ei tarvitse kilpailla valosta.

    Ensiharvennuksen jälkeen voi harrastaa ylä- tai laatuharvennusta, jossa poistettavien puiden valinta tehdään vapaasti kaikista jäljellä olevista puista.

    Minulla on kotona yksi viherkasvi (peikonlehtiköynnös) jolle laitoin kasvilampun päälle ja sen lehdet alkoivat ruskistua. Totesin että tämä on varjokasvi. Siirsin lampun Australiasta kotoisin olevan viherkasvin päälle joka siitä muutamassa päivässä virkistyi. Meillä vastaavasti kuusi menestyy osittaisessa varjossakin, mutta ei ole varsinainen varjokasvi samassa mielessä kuin nuo sademetsän köynnökset.

    Perko 20.11.2021, 11:08

    Tarkoitan polkupyöräilijän keskinopeus jutulla sitä, että jos puoleen matkasta tunturille  noustessa on käytetty koko aika ( ja tullut vain menoja) niin loppu puoli matkasta ei voi nopeudella korvata (lopputilillä)  alun menetystä.  Tuo  on monen alkavan yrittäjän tuhonnut lähtöruutuun.   Hakkuut metsässä ovat ihan toinen juttu. Se miten harventelee ei auta jos  kassavirta hyytyy startissa.    Eikä sekään poista aarikohtaista  menetystä jos myy viereen aukon tai vaikka naapurin puolelle se on sama kuin  vihreällä lisämaksulla poistetaan haitta niin syntyy kaksi haittaa.

    A.J. kerrot  kai kohteesta joka on umpeen istutettua puustoa.  Sen hoitoon tarvitsee tuoda ne jotka sen ovat käskeneet niin tehdä ja maksattaa heillä.

    Visakalloon sopis vielä uusia asioitakin, niin arvelen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.11.2021, 11:52

    Ei se puun kasvubiologia siitä muutu, olipa se sitten harvemmassa tai tiheämmässä. Jatkuvalla kuusikolla on harvoin jatkuvuutta muutamaa kymmentä vuotta pitempään. Voi tietenkin riittää yhden metsänomistajan hallinta-ajaksi.

    Jos pyörän vauhti ei riitä huipulle saakka, pitää joko korkovaatimusta alentaa tai uudistamiskuluissa säästää. Monesti voi kuitenkin kannattaa parhaiten se vaihtoehto, että huolletaan pyörä niin se säilyy poljettavassa kunnossa huipulle saakka vaikka polkisi kovaa vauhtia, eli panostetaan kunnolla metsänuudistamiseen ja taimikonhoitoihin.

     

    Puuki 20.11.2021, 11:59

    Kannattavuusvertailuissa pitää ottaa aina huomioon  lähtötilanne.  Jos pystyyn jätetään esim. 100 mottia/ha päätehakkuun aikaan,niin niiden puiden pääomakulut kuuluu menoihin yhtä lailla kuin tasaikäsen uudistetun metsän kuluihin viljelykulut.  Samoin korjuun yksikköhinta ero pittää laskea.   Eli ratkasevaa on se, minkälainen on jäävä puusto ja mikä on tulojen ja menojen erotus seuraavissa hakkuissa (tulevan puuston arvo & korkokanta vaikuttaa myös erotukseen).

    Hyvin harvaksi harsinta (vaikka puut pysyisikin pystyssä)  taas vähentää kasvupaikan mahdollisen kasvupotentiaalin käyttöä .   Harvassa asennossa heiluvat puut vahvistaa ensin juuriaan ja tyveään.     Vaikka arvokasvu oliskin hyvä,niin se ei välttämättä korvaa tulonmenetystä joka syntyy kok. kasvun vähenemisestä.   Lisänä rikkana rokassa on mm. taimien syntymisen hitaus ja epävarmuus, tuulituhojen vaikutus, juurikääpäriski, lehtipuiden lisäämisen hankaluus   jne.       Joka kerta jos/kun joudutaan PPA laskemaan alas taimien syntymisen takia , hidastuu myös kok. kasvu.     Usein toistuvat korjuukerrat ei nekään oikein sovi pintajuurisille kuusille ellei olla kovilla mailla tai pohjosessa jossa on talvikorjuu mahdollista.

    Turvemaiden ”uudesta” tyylistä jossa ei tehtäisi kunnostusojituksia vaan oletetaan haihdunnan hoitavan vesitalouden  ;  Se onnistuu jossain mutta ei varmasti jokaisella kohteella. Mäntykin selviää pohjaveden pinnan noususta melko hyvin keväällä mutta ei enää kesällä kasvun aikaan , jos sattuu sateinen kausi eikä ole ojia vetämässä ylimääräisiä vesiä.

Esillä 10 vastausta, 2,401 - 2,410 (kaikkiaan 15,391)
1 2 3 … 240 241 242 … 1 538 1 539 1 540