Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 10,115)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Varmaan tuo ostomeininki riippuu siitäkin, menekö tavara suoraan sahalle vai välikäsien kautta. Tuolla mhy-ketjussa väitettiin, että yksityisille puutavaran välittäjille ei ole markkinarakoa. Pitäisi ehkä erikoistua, esimerkiksi laatu- ja erikoispuun välittämiseen suoraan käyttäjille!

    Puuki

    Laita vaan Perko uutta koekenttää alulle ja kasvata paksulustoisia puita harvassa.  Tukki%:kin paranee , kun puun pituus laskee suhteessa paksuuteen.  Ei tarvi myydä yhtään kuitukalikkaa latvastakaan, kun tiheys on jotain 100-150  kpl/ha  mäntyä tai kuusta.  Kuivaoksaisista välitukeistakin  voi tehdä tiliä, kun myy oksakohdat puuhevosten pers-reikien valmistukseen. (isojakin puuhevosia kuten Troijan hevonen on joskus valmistettu ja on niitä edelleen liikkeellä,  jos ei muualla niin politiikassa).

    Olet ymmärtänyt vähän väärin P.  Minulle on metsänkasvatuksessa jäänyt harvinaisen vähän ongelmia , kun selvitin ensin itselleni mikä missäkin  kannattaa ja mikä ei.

    Perko

    Aika entinen ei  koskaan enää palaa ja ehkä hyväkin.  Lentokoneita valmistettiin puusta niin oli tarkat luokitukset lustomääritykset. 10- 12 lustoa /cm männyllä ja koivuvanerille viilunpaksuus oksatonta puuta liimattuna ”pakeliittiliimalla”.  ”Huonekalupuusepät valmistivat puusta ja puuvillasta tuhansia Mosquito-lentokoneita. Konetyyppiä epäiltiin aluksi, mutta se osoittautui yhdeksi toisen maailmansodan nopeimmista ja monipuolisimmista sotilaskoneista.” Tiedelehti, suosittelen luettavaksi.

    Suomalaiset ”sinisilmät” eivät uskaltaneet ilman lisenssiä valmistaa tuota ”parasta konetta” kuvatkin oli saatu.

    Viuluntekijöille varmaan on tarpeita riittävästi eikä oo ilmoituksia ostajistakaan.  Vähän  on kysyntää ollut laatupuulle!

    Rukopiikki

    Metsään sitoutuneen pääoman tuotto on käynyt jo surkean alhaiseksi ja laskee koko ajan sitä mukaa kun metsämaan arvo vielä nousee.

    Jätkä

    Harjavallan hanun Loistavasti toteutettu ylispuuhakkuu ja alueelle jätetty kehityskelpoinen nuori puusto on tietenkin harhaa, josta ei pitkässä juoksussa hyvää seuraa.

    Täälläkin olisi vastaava, n 20 hehtaarin hakkuualue, joka oli oppilaitoksen opetusmetsää ja hyvin hoidettu, eli taimikonhoidot ja osittain harvennukset oli tehty ohjeiden mukaan.

    Omistaja – siis Metsähallitus, möi sen alueen kaupungille teollisuusalueeksi ja ilman puustoa. Harjoitustyönä opetuslapset konehakkuuna tekivä alueen tyhjennyksen ainespuusta, eli kuitu,- ja tukkipuusta.

    Poikkesin katsomaan savottaa ja entinen työkaveri esitteli, rttä turvekerros ei ole ohut. Nelimetrinen riuku oli painettu turpeeseen, eikä kovaa tullut vastaan.

    Alue on ollut kaksi kesää lepotilassa ja katso: Uusi metsä on kovassa nousussa, ilman että olisi killinkiäkään satsattu uuteen puusukupolveen, joka on jopa 99,9 prosenttisesti sitä Jeessin himoitsemaa koivua.

    Näin jatkuva kasvatus näyttää parasta puoltaan. Kohde on hyvin tavoitettavissa, onhan se valtatien kupeessa ja toiselta puolelta rajoittuu maantiehen, kolmannelta rautatiehen, eli sijainti ei ole huono, maaperä kylläkin.

    Toisaalta teollisuusrakennuksia rakennettaessa voisi ajatella, että kaivaisi turvemaan pois, vaikkapa vain sen neljä metriä, täyttäisi tilan kiviaineksella ja kuskaisi turpeet lämpökeskukseen , voisi olla ihan hyvä bisnes.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jätkän kuvaama alue voi olla haasteellinen paikka rakentaa mitään, ellei turvetta ensin poisteta. Malmin lentokentälle (savimaa) puuhaavat paalutusta, mutta se tulee liian kalliiksi teollisuusrakentamisessa.

    Perko

    Tarmo Manni haki näyttelijän paikkaa. Teatterin johtaja tarjosi kahdenhenkilön  hevosesta peräpäätä Tarmolle. Siihen Tarmo vastasi,  ”miehän en ruppii hevosen persettä esittämään saat käyttää ommaa naamaas.”  Noilla ajatuksilla  vastaan  Puukin erikoispuun ideaan! Kiitokset kuitenkin, että  olet  syvällisesti pohtinut reikien olemusta…   säilytä mielessä kun sattuu sopiva niin iske heti hevonen saattaa vaikka hirnahtaa!

    Haba Haba

    Suomessa tehtiin VL Myrsky, liimasaumat ei kestäneet ulkosäilytystä.

    Perko

    Totta puhut Haba,  Myrskyn valmistuksessa käytettiin Lukko liimaa, joka oli maitoproteiinia. Englantilaisilla oli (Mosquito) ensimmäisiä ”kutteperkka liimoja” sitä samaa kuin ne ruskeat sähköbakeliittirasiat,  se ei purkautunut sateessa eikä sitä salaista-asetta saatu Suomeen kuin vasta sodan jälkeen.  Minulle kertoi lähisukulainen  Myrskystäkin lähes kaiken, oli ollut ”projektissa”  loppuun saakka.

    Koulun käsitöissä liimasin samaisella lukkoliimalla pöytälaudat levyksi nekin purkautui ennen kotiin tuloa ja piti naulata.

    Perko

    Muistan lukeneeni Erkki Lähteen kirjoituksesta   ”raivaussahakammosta” sen, että  kasvavan metsän aluspuiden  totaalinen tuhoaminen raivaussahalla on ollut tyhmyyttä joka  hävitti seuraavat kasvukerrokset ja  tuotti tappion.

    Omakohtainen tappio on tapahtunut myös siinä. Järkeni  ei ollut vielä kehittynyt eikä ”metsän viisaat” sitä osanneet eivätkä tienneet.   Vieläkin eri-ikäiseen kasvuun siirryttäessä voi tarvita  liiallisen taimiaineen hillitsemistä mutta se on huomattavasti vähäisempää kuin aukon hoidossa.   Taisi olla Puuki  kun  täällä  joskus tätä selosti.  Eikä ne ole mitään raketti juttuja.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 10,115)