› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 14,375)
1 2 3 … 34 35 36 … 1 436 1 437 1 438

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 30.3.2021, 17:06

    Samat tiheyssuositukset on, mutta läpimittaluokasta tingitään. Riukumetsä on aivan muuta kuin optimaalinen metsä, eli optimaalinen taulukon mukainen läpimittaluokka.

    mehtäukko 30.3.2021, 17:09

    Kemera ei pilaa, mutta tekijä.

    Tuo myhistyksen korjuup. on vain korjuun kannalta pystykaupan luonteista. Mahdollisesta puutilistä myhistys vähentää kaikenlaista.Verotuksellisesti se on hankinta.

    Berza 30.3.2021, 17:57

    Tuo Timpan kertomus kuvaa pitkälle sitä, miten olen itsekkin  arvellut käyvän jk.ssa pitemmässä juoksussa. Olisiko järkevää katkaista meno jo toisessa hakkuussa ? Tietyillä kuvioilla, riippuen maapohjasta ja puuston laadusta se varmaankin on kokeilemisen arvoinen ja voi taloudellisesti olla kannattavakin. Mutta yleisesti esim. valtion mailla tuskin sitä kannattavaksi saadaan taloudellisessa mielessä verrattuna jaksolliseen malliin. Käykö myös niin, että hiilensidontakin jää loppupelissä heikommaksi puuston kasvun piennenettyä ?

    mehtäukko 30.3.2021, 18:34

    Mutta jos on hätäpäissään kerennyt pudottaa ppa 10 huitteille ja kituminen voimissaan, riskit on jo muutenkin omittu.

    Berza 30.3.2021, 18:53

    Eiköhän peli ole pelattu, ellei alla vähintään 1000 taimea ole nousemassa.

     

    Puuki 30.3.2021, 19:27

    Kannattava ja toimiva yläharvennushan vaatii hoidetun metsän ja jäävän puuston pitäisi olla pääosin lisävaltapuita.  PPA ei saa laskea liiaksi jotta kasvu ei pienenisi liiaksi.  Noilla eväillä kannattavuus yl. paranee pelkkiin alaharvennuksiin ennen pätehakkuuta perustuvaan tasaikäisen metsän hoitoon verrattuna.    Jk:ssa PPA laskee yleensä niin paljon, että joskus tulevaisuudessa parantuva arvokasvun nopeutuminen ei riitä korvaamaan kasvutappion aiheuttamaa tulon menetystä kuin optimiolosuhteissa korkeintaan (=> eri-ikäisiä puita on jo tarpeeksi valmiina olemassa ja kasvupaikka sopii siihen muuten) .

    Jovain Jovain 30.3.2021, 22:48

    Kovin lyhyeksi jää metsänomistajien kokemusaika jatkuvasta kasvatuksesta. Ja pitkä on sulkuaika harsintajulkilausumasta 1948.

    Timpalla jaksottaisen aloitus oli -63 kahden sukupolven takaa ja puuston osalta 50 m3/ha määrämittaharsinnan jäljiltä. Täytyy olla myös huomattavaa alueellista vaihtelua metsän käsittelyn kuin myös puuston osalta.

    Omat kokemukseni Mhy leimausporukassa ajoittuvat -60 luvun alkuvuosille. Voin todeta, että Timpan kuvaamia metsiä ei ollut ollenkaan. Siihen aikaan leimattiin jatkuvaa kasvatusta ja jaksollista kasvatusta samoista metsistä. Olisiko ollut harsintajulkilausuman jälkeistä Mera ohjelman mukaista. Metsät olivat puustoisia, toki vanhat metsät uudistettiin ja paljon oli myös vajaatuottoisia, jotka olivat lähinnä hakamaita, jotka uudistettiin.

    Täytyy olla, koska näin suurista eroista on kysymys, tilakohtaista tai metsähoidonneuvojan piirikohtaista. Siihen aikaan ja pitkään vielä sen jälkeen, pitäjän rajat olivat havaittavissa, niin myös neuvojan piirin vaihtuminen. Aika vähäisiksi jäi havainnot pilalle harsittujen metsien osuudesta.

    Visakallo Visakallo 31.3.2021, 06:32

    Timppa kuvasi tuolla edellä hyvin samankaltaista kehityskaarta kuin meilläpäin on ollut. Suuri osa metsätilayrittäjyydestäni oli uran alkupuolella ihmisten aiheuttamien jälkien korjaamista metsissä, eli liian karulla maapohjalla olleiden, heikkokasvuisten kuusikoiden uudistamista männylle. Niistä metsistä oli aikoinaan vuosikymmenten mittaan kaadettu parhaat männyt rakennuspuiksi. Harvennushakkuissa poistettiin myöhemmin aivan oikeaoppisesti kaikkein huonoimmat puut. Kasvamaan jäi kyllä sopiva runkomäärä, mutta huonokasvuisia kuusia. On kuvaavaa, että nyt vain reilussa 30 vuodessa nämä samat alueet ovat tuottaneet puuta jo enemmän kuin niiden päätehakkuista kertyi lähes 100-vuotiaina! Väärien maapohjien kuusikoituminen on Suomen metsätalouden suurin uhka, mutta vieläkään siihen ei tunnuta suhtautuvan tarpeeksi vakasti. Nykyinen metsien ”vapaa kasvatus” suorastaan suosii sitä. Jos olisin diktaattori, tekisin siitä rangaistavan teon.

    Rukopiikki 31.3.2021, 14:34

    Pohjois-Pohjanmaalla uudistettiin 2000-luvulle asti paljon harsimalla vajaatuottoisiksi hakattuja metsiä. Puumäärä hehtaarilla yleensä 40-100 kuutiota. Vaikka metsissä ei oltu tehty yhtään mitään kymmeniin vuosiin. Pienikin tukkipuu saattoi olla 200-vuotias. Kuusi ei siinä iässä aina edes tukkipuun kokoinen.

    Timppa 31.3.2021, 17:07

    Täydennän vielä teemaani ”parhaat puut”.  Parhaimmathan kasvavat aukoissa.  Ovat syntyneet jalostetuista siemenistä ja luonnollisestikin ensiksi taimitarhalla odottamassa maahan pääsyään.

    Parhaiden puiden kasvatuksen lisäksi myös olosuhteet ja resurssien käyttö ovat jaksollisessa kasvatuksessa optimaaliset.

    Taimet saavat kasvaakseen kaiken auringon valon, ravinteet ja veden.  Isot puut eivät varjosta tai vie vettä ja ravinteita.  Valpas metsänomistaja suorittaa varhaisperkauksen ajoissa, jolloin vesakko ei haittaa kasvua, mutta sen lahoaminen helpottaa edelleen ravinteiden saantia.  Seuraavalla perkauksella estetään haitallinen kilpailu ja jätetään parhaat yksilöt kasvamaan.

    Kasvatusmetsissä pidetään puiden tiheys sopivana.  Kuten tiedetään, niin metsän kasvu riippuu paljolti puiden vaipan kokonaispinta-alasta.  Kun on paljon vaippaa ja sopiva ikä, niin kasvu on huimaa.

    Merkittävä tekijä on myös puiden vaihtelevat tavat käyttää kasvuresursseja.  Harvassa kasvavat jatkuvan kasvatuksen puut panostavat pystyssä pysymiseen kasvattamalla tukevan tyven ja vahvan juuriston.  Ne myös torjuvat naapureiden kilpailua kasvattamalla laajan oksiston.  Nämä tekijät siis tuhlaavat metsän kasvattajan kannalta asiaa tarkastelteltaessa kasvuresursseja.

    Jaksollisen kasvatuksen puut luottavat pystyssä pysymiseen ”joukkovoimaan”.  Tiheässä kasvava metsä pidättää tuulta ja yksittäisen puun ei tarvitsen panostaa silloin niin paljon pystyssä pysymiseen.  Toisaalta jaksollisen kasvatuksen puun päämäärä on saada mahdollisimman paljon valoa.  Silloin panostetaan  kaikki liikenevät resussit pituuskasvuun ja minimoidaan oksistoon käytettävät resurssit.

    Onko siis ihme, että jaksollinen metsä kasvaa ylivoimaisesti paremmin väittävät Lähteet, Pukkalat ym mitä tahansa.

     

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 14,375)
1 2 3 … 34 35 36 … 1 436 1 437 1 438