Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,441 - 4,450 (kaikkiaan 14,550)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuusen alikasvos männikön alla ei ole jatkuvaa kasvatusta.

    No jos ei se niin mikä sitten on?

    aegolius aegolius

    >Kuusen alikasvos männikön alla ei ole jatkuvaa kasvatusta.

    Onhan nämä tällaiset vähän hassuja heittoja, kun jatkuvaa kasvatusta on kuitenkin kaikki avohakkuuton metsänkasvatus. Ehkä tässä tarkoitettiin sitä, että se ei ole eri-ikäisrakenteista, vaan selkeämmin kaksijaksoista jaksollista kasvatusta, joka johtaa tasaikäiseen kuusikkoon ja aikanaan avohakkuuseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Opponoin: männyn tai koivun tai sekametsän alle syntyy vuosittain muutama kuusi. Olemme oppineet että tuollaisen kuusen kehitys rinnankorkeudelle voi kestää vuosikymmeniäkin. Alikasvos on siis yleensä eri ikäisistä ja eri kokoisista kuusista koostuva jakso. Miten niin ei ole eri-ikäisrakenteista? Voi se olla olemattakin, mutta lienee poikkeus että ei olisi.

    aegolius aegolius

    Voi varmaan olla eri-ikäistäkin ja sekametsän sekaan tuleva takuulla sitä on. Oman kokemuksen mukaan kuitenkin tasaikäisen nuoren MT-männikön tai koivikon alle tuleva kuusentaimikerros ei kovin eri-ikäistä ole ja taimet syntyvät ”tietyssä vaiheessa”. Jos ne raivaa pois, niin uusia ei välttämättä tule kovin helposti. Tästä kuulisin mielelläni lisää, jos kokeeneemmilla on tietoa.

    Jovain Jovain

    Aj: Ei ole syytä perääntyä puukaupassa sen paremmin kuin hoidon vertailussa. Selitykset näyttää kelpaavan, mutta pitäisikö minun uskoa aikoinaan leimattua ja hoitohakattua vain 2 % kasvussa olevaa tukkimetsää ja että sen kasvu olisi ollut vain 4 kuutiota hehtaarilta vuodessa sen jälkeen. Esimerkki oli jatketun jk:n kierron tuotto verrattuna jaksottaisen tuottoon. Pärjää vielä 5 % kasvulla vertailussa.

    Timppa

    Aj: Ei ole syytä perääntyä puukaupassa sen paremmin kuin hoidon vertailussa. Selitykset näyttää kelpaavan, mutta pitäisikö minun uskoa aikoinaan leimattua ja hoitohakattua vain 2 % kasvussa olevaa tukkimetsää ja että sen kasvu olisi ollut vain 4 kuutiota hehtaarilta vuodessa sen jälkeen. Esimerkki oli jatketun jk:n kierron tuotto verrattuna jaksottaisen tuottoon. Pärjää vielä 5 % kasvulla vertailussa.

    Sellaisia 4-5 m3/ha/vkasvulukuja meidän entiset ”hoitohakatut” metsät näyttävät.  Luvut ovat oikeita ja täsmäävät motomitytauksiin.

    Tuossa edellä kuvaamassani supra-aktaattisessa kuviossa kasvu on 12 m3/ha/v, mikä antaa 4 %:n kasvun 300 m3:lle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovain. En epäile etteikö jatkettua kasvatusta kannattaisi tehdä silloin kun siihen on hyvät edellytykset.

    Per Ä Reikäs

    Siemenpuuhakkuu kai siltä väliltä?

    Jovain Jovain

    Timppa olet kertonut ns. hoitohakkuista eli harsinnalla pilatuista metsistä ennenkin. Ilmeisesti aikanaan hoidossa oli huomattavia eroja, kun moiseen en törmännyt. Uudistamisen sijaan kokemus oli hoitohakkuissa, mutta ei kuitenkaan harsinnan jäljiltä. Hakamaita uudistettiin ja avohakkuita tehtiin, mutta huomattavan vähän. Päähuomio oli kasvatushakkuissa ja puustopääomaltaan runsaissa metsissä ja pitkissä kierroissa.

    Ns. jk. sulku muutti sitten metsänhoidon. Oliko hyväksi, mutta siirryttiin hoitamaan huomattavasti nuorempia metsiä, lyhyttä kiertoa ja puustopääomaltaan vähäisiä metsiä.

    aegolius aegolius

    >pitäisikö minun uskoa aikoinaan leimattua ja hoitohakattua vain 2 % kasvussa olevaa tukkimetsää ja että sen kasvu olisi ollut vain 4 kuutiota hehtaarilta vuodessa sen jälkeen

    Huomaat kuitenkin, että et tiedä kyseisen metsän kasvusta mitään varmaa? Et ole pariin kertaan mainittuihin harvennusten lukumääräänkään ottanut kantaa. Oletko varma, että on harvennettu? Ja palautan vielä kerran mieleesi, että teit päätelmän, että jk-tuottaa puuta kaksinverroin, vaikka sinulla ei ollut mitään tietoa väitteen taustalla. En ymmärrä miksi näin toimit.

Esillä 10 vastausta, 4,441 - 4,450 (kaikkiaan 14,550)